Teksti Tarja Eklöf
Lauttakylä-laiva
Laivaliikenteen käynnistävänä voimana oli rusthollari Oskar Kivi, joka yhtiökumppaniensa kanssa perusti Huittisten Höyryvene Oy:n. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen toukokuussa 1886. Yhtiön käyttöön ostettiin upouusi siipirataslaiva Alku. Näin alkoi laivaliikenne Huittisissa Loimijoella.
Alku kuljetti ihmisiä ja tavaraa. Laivaan mahtui 15 matkustajaa. Aluksi ajettiin Lauttakylästä Lauhansuon uudistiloille, joille ei ollut vielä edes kärrytietä. Kokemäenjoen koskien perkaamisen jälkeen laivan reitti piteni Kokemäen Kyttälään asti, jonne matkaa kertyi 22 kilometriä. Kyttälästä tuli huittislaisten asema Kokemäellä. Maanteitse sinne ei yhteyttä ollutkaan. Kyttälästä päästiin Pori-Tampere -junalle.
Alku sai kilpailijan Lauttakylä-laivasta, jonka Lauttakylän Höyryvene Oy osti uutena Tampereen konetehtaalta. Puuhamiehinä laivayhtiössä olivat eläinlääkäri John Engdahl, apteekkari Oskar Broms ja liikemies Oskari Laurila. Laiva valmistui vuonna 1903. Pituutta komealla aluksella oli 12,4 metriä ja siinä oli 15:n hevosvoiman moottori. Matkustajapaikkoja oli 42. Laiva kulki jopa ohuissa jäissä. Sillä voitiin purjehtia 7 kuukautta vuodessa.
Lauttakylä-laiva kuljetti monenlaista ukkoa ja akkaa, nyyttiä ja vakkaa Lauttakylän ja Kyttälän aseman välillä ja toimi merkittävänä yhteytenä Huittisista Poriin ja Tampereelle. Laivamatkan varrella oli useampi pysähdyspaikka. Kyytiin pääsi myös veneestä, kunhan antoi pysähdysmerkin.
Alku ja Lauttakylä ajoivat säännöllisesti Kyttälän asemalle ja vetivät lastiproomuja mukanaan. Niiden välille syntyi kilpailua ja hitaampi Alku muutti reittiään, koska se ei tohtinut päästää Lauttakylä-laivaa ohitseen samalla reitillä. Ennen autojen aikaa jokilaivat tavaraproomuineen olivat paikkakunnan liike-elämälle erittäin tärkeitä. Laivayhtiö oli kannattava ja laivat kuuluivat olennaisesti huittislaiseen arkielämään. Monelle pellolla ahertavalle tutuksi tulleet laivan lähtö- ja saapumishuudot toimivat merkkinä ajankulusta, jos ei ollut kelloa.
Vuoden 1918 melskeissä Lauttakylä-laiva räjäytettiin ja upotettiin joen pohjaan. Pukinojan suun kohdalla vain laivan piippu pilkisti vedestä. Yhtiö hankki sen tilalle isomman höyrylaiva Tiiran. Siihen mahtui 75 matkustajaa. Lauttakylä korjattiin, mutta sillä ei enää liikennöity säännöllisesti. Muutenkin laivaliikenteen käyttö väheni. Autoliikenteen lisääntyessä laivaliikenne muuttui kannattamattomaksi ja se lopetettiin kokonaan 1920-luvun lopulla.
Lauttakylän Höyryvene Oy myytiin vuonna 1929. Kauppaan kuului 7-huoneinen liikerakennus, 2 matkustajalaivaa ja 4 rautaproomua, Jumbo, Jaska, Jukka ja Jussi. Muutamaa kuukautta myöhemmin avattiin Lauttakylän linja-autoasema. Ansiokkaasti palvellut höyrylaiva Lauttakylä jätti Huittisten sataman viimeisen kerran 12. toukokuuta vuonna 1933.