Teksti Tarja Eklöf
Huittisten Osuusmeijeri Oy
Muistatkos Aino vielä meijerin alkuaikoja.
No voi Hilma, muistanhan minä hyvinkin.
28. joulukuuta 1899 oikein kirkossa kuulutettiin pitäjäläisille, että meijerissä alkaa maidon vastaanottaminen 2. tammikuuta 1900.
Niin. Meijeri valmistui vuoden 1899 lopussa. Maanviljelijä Oskari Kivi oli luvannut vuokrata meijeriä varten tarpeellisen maa-alueen Kivirannan mailta Punkalaitumenjoen rannalta Särkimyssillan vierestä. Ja upea rakennus siitä tulikin, suuri ja komea. Sen ajan mallimeijeri. Siitä tuli oikea ihme, jota tultiin katsomaan kirkkomatkoilla ja uteliaita meijerin ihailijoita tuli kauempaakin.
Mutta riitti epäilijöitäkin. Jotkut jopa ennustivat, että mahtavasta rakennuksesta tulisi ennen pitkää Kivirantaan hyvä heinäsuuli.
No, onneksi niin ei käynyt. Maitoa alettiin ajaa meijeriin hevosilla. Alkuaikoina käytettiin härkiäkin maitopystien vetäjinä. Meijeri kustansi maitojen kuljetuksen. Järjestely oli ensimmäinen koko maassa. Kuskipiirijärjestelmä herätti paljon huomiota ja useista meijereistä tultiin tutustumaan siihen. Maidon kuljetus, kuormien tuontijärjestys ja purku oli tarkasti suunniteltu. Jos myöhästyi vuoroltaan, joutui odottamaan.
Voita alettiin valmistaa heti vientiin. Meijerillä oltiin tarkkoja laadusta. Ensimmäinen voierä lähetettiin Kööpenhaminaan, kun pelättiin, että pitemmällä merimatkalla uudet astiat muuttaisivat voin makua. Englantiin voita vietiin omalla tavaramerkillä varustettuna. Sitten liityttiin Voinvientiliike Valion jäseneksi ja vienti tapahtui sen jälkeen Valion kautta. Huittisten meijerin voi oli markkinoilla hyvässä maineessa.
Voikuski ajoi kerran viikossa voidrittelit Kiikkaan ja myöhemmin Äetsän asemalle. Kesäisin oli tapana käyttää laivakuljetusta Kyttälän asemalle, josta voi vietiin eteenpäin. Voin hinta ja meijerin maine riippuivat vientivoin laadusta ja voikuskilta vaadittiin suurta huolellisuutta kuljetuksissa. Varminta olikin tilata vaunu asemalta etukäteen niin voiastioita ei tarvinnut säilytellä asemien varastohuoneissa.
Vuonna 1916 senaatti myönsi Huittisten meijerille oikeuden valmistaa juustoja. Myös juustonteossa onnistuttiin ja niitä valmistettiin vientiin. Sekä voi että juusto saivat monia palkintoja.
Suomen ja koko maailman yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttivat meijerin toimintaan, mutta huonompien aikojen jälkeen koitti aina paremmat ajat. Niin kävi vuoden 1917 tapahtumienkin jälkeen.
Olojen vakiinnuttua meijerin toiminta jatkui ja laajeni. Ensimmäinen meijeri oli kaunis puurakennus. Sitä korjattiin ja hankittiin uutta kalustoa. Puu rakennusaineena ei vain ollut sopivaa meijerin kosteuden takia ja rakennuksen tilalle suunniteltiin uutta kestävämpää ratkaisua. Jo 1923 valmistui uusi Hankkijan piirustusten mukaan tehty tiilirakennus, joka pääsi Valistuksen opetustauluun malliesimerkiksi.