Teksti Tarja Eklöf
Koskipuisto
”Seisoipa kotvan pellolla vilja,
Riiheen sieltä se ahdettiin;
Riihen lämmitti Maija ja Hilja,
Siellä se orsilla kuivui niin.
Niin ylihuomenna aamusta asti
Riihessä puitihin kolkuttain,
Varstoilla lyöden ankarasti
Niin jyvät tähkistä irroittain.”
Vuosisatojen ajan ovat viljapellot lainehtineet näillä mailla. 1800-luvun loppupuolella viereisellä Huittisten hautausmaalla rovasti Ingelius suoritti hautaan siunaamista. Se keskeytyi äänekkääseen sirinään. ”Mutta mikäs sirisee”, totesi rovasti kesken siunauksen. ”Se on liian iso heinäsirkaksi”. Pellolla sirisi niittokone ensimmäistä kertaa. Sellaista ei oltu ennen nähty eikä kuultu.
Viljavainiot ehtivät heilimöidä vielä usean vuosikymmenen ajan sen jälkeen. 1960-luvun lopulla alue alkoi muuttua, kun kunta osti Kivirannan kartanolta Sinkanpellon alueen kansalaiskoulun tontiksi ja muuhun käyttöön. Koulu valmistui vuonna 1968 ja toimii nykyisin yläkouluna Pellonpuiston koulun nimellä. Koulun taakse, entiselle pellolle rakentui viehättävä pientaloalue.
1990-luvun lopulla hautausmaan viereen Pellonpuiston koulun ja Lauttakylän lukion väliin rakennettiin Ympäristöpuisto. Puistoidean isän Laurie Withamin ajatuksena oli, että puisto aktivoi ihmisiä toimintaan ja ymmärtämään luonnon kestävää kehitystä. Puistossa käytettiin mahdollisimman monia kierrätysmateriaaleja, jotka olivat sopusoinnussa luonnon kanssa. Puisto toimi kierrätysmateriaalien pysyväisnäyttelyalueena haluttaessa muutosta puistojen ja leikkipaikkojen toimintamalliin.
Puisto avattiin 7.8.1998. Tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto, viereisen yhteiskoulun, nykyisen Lauttakylän lukion, ensimmäisiä ylioppilaita, paljasti massiviiseen Taivassalon punagraniitista louhittuun Millenium-veistokseen kiinnitetyt laatat. Laatoissa on suomeksi ja englanniksi teksti: ”Luonto on osa meitä. Tahdonlujuuttamme ympäristön puolesta symbolisoi Taivassalon punagraniitti.”
Puistossa olevat kivikehät on rakennettu Kivirannan kartanon mailta tuoduista vanhoista pakarin kivistä. Puiston lukion puoleisessa päässä on korkea jylhä graniittikivi Tyrsky, paikallisen kiviveistämön jäännöskivi. Vuosien saatossa aika teki tehtävänsä Ympäristöpuiston puisille rakenteille ja ne jouduttiin poistamaan. Nyt puisto tunnetaan Koskipuistona. Ennen täällä aherrettiin peltotöissä. Nyt entisillä pelloilla asutaan, käydään koulua, vietetään vapaa-aikaa monenlaisissa ulkoiluaktiviteeteissa ja hyödynnetään alueen monia urheilumahdollisuuksia.
”Myllyyn Matti aamulla Iäksi
Uutisviljaa jauhattamaan
Jauhot toi, ja illalla täksi
Patanen pantihin kiehumaan,
"Lapset! jo valmis on uutispuuro
Käykää sitä jo maistelemaan!"
– Huudolle tuolle ei ollut kuuro
Lapsista pienin, ei suurinkaan.”
Uutispuuro, kansanlaulu