Mandinpäivät

Huittisissa järjestettiin 1990-luvulla vuosittain  Mandinpäivät-seminaari. Kokopäivän tapahtuma, joka nosti esiin vaikuttajanaisia Huittisten historiasta, oli hieman ilkikurisesti osoitettu "tiedostaville naisille ja oivaltaville miehille". Idean takana oli kolme huittislaista naista, Kirsti Ellilä, Liisa Ruha ja Ritva Ytti.
 
Aluksi naiset ideoivat ja toteuttivat seminaarin kulttuurilautakunnan suojissa, olihan Ellilä tuolloin Huittisten kaupungin kulttuurisihteeri, Ruha valtuutettu ja Ytti kulttuurilautakunnan jäsen. Käytännön järjestelyihin kutsuttiin avuksi paikallisia naisten yhdistyksiä.
 
 Myöhemmin, Ellilän muutettua paikkakunnalta ja muidenkin kuvioiden muututtua, perustettiin yhdistys Huittisten Mandit ry. Seminaareissa esiteltiin vuosien mittaan seuraavat huittislaiset vaikuttajanaiset; Mandi Hannula, Ida Vemmelpuu, Augusta Åkerman, Wendla Randelin (Wendela), Agnes Olavintytär ja Maalina Yrjänäntytär, Siina Rinne (Momman Siina), Vera Linkomies ja Birgitta Anundintytär.

Mandinpäivät johtivat myös merkittävän romaanisuomennoksen ja kahden uuden näytelmäkäsikirjoituksen syntymiseen;

Vuoden 1994 Mandinpäivillä istui yleisön joukossa huittislaissyntyinen kirjallisuuden opiskelija Kati Launis. Seminaarin kohdehenkilö oli Wendla Randelin (Wendela), jonka romaanista Den Fallna Launis kiinnostui siinä määrin, että otti sen gradutyönsä aiheeksi. Myöhemmin Launis innostui kääntämään romaanin, joka sitten ilmestyikin WSOY;n kustantamana v. 1999 Elisabet-nimisenä. Suomen ensimmäisiin romaaneihin kuuluvan Den Fallnan (1848) ja Elisabetin välillä oli aikaa 151 vuotta!

Vuoden 1995 Mandinpäiville oli kirjailija Kirsti Ellilältä tilattu näytelmä Agnes Olavintyttärestä ja Maalina Yrjänäntyttärestä. Sen esitti seminaarissa Länsi-Suomen Opiston draamaryhmä. Myöhemmin näytelmän otti ohjelmistoonsa huittislainen Suttilan Näytelmätiimi (nyk. Teatteri Taikayö), joka tilasi sittemmin Ellilältä näytelmäkäsikirjoituksen myös Siina Rinteestä (Momman Siinasta), vuoden 1996 Mandinpäivien teemahenkilöstä.

Huittisten Mandit ry järjesti myös kansainvälisen naistenpäivän tapahtumia sekä valmisti toimintansa tukemiseksi Huittisten kansallispukua kantavaa Mandi-nukkea.
 
Piskuisen yhdistyksen toiminnassa olivat "kantamandien" Liisa Ruhan ja Ritva Ytin lisäksi merkittävällä panoksella mukana Auli Airas-Laitila, Anja Grönroos, Irma Keski-Vakkuri ja Tuula Spinkkilä sekä ahkerat nukketalkoolaiset, joiden taitavissa käsissä syntyi Mandi-nukke toisensa jälkeen. Nuken vaatetuksen oikeaoppisuudesta vastasi taidekutoja Aune Järvenpää-Puntala.
 
Huittisten Mandit ry lopetti toimintansa vuonna 2000.