Historiatietoja ja vaikuttajia

Huittisten nimi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1366, jolloin Suomen laamanni Arvid Kustaanpoika syyskuun 27. päivänä allekirjoitti täällä erään rajankäyntiasiakirjan. Huittinen mainitaan tuolloin jo pitäjänä. Pysyvä asutus paikkakunnalla on kuitenkin paljon vanhempaa. Siitä osoituksena on esimerkiksi se, että Sammussa on jo rautakaudella linnavuorena toiminut Räätikäsvuori, johon väki pakeni vihollisen uhatessa. Huittisten, Köyliön ja Kokemäen yhteisessä rajapisteessä nykyisen valtatie 12:n varrella taas on suuri kivi, jota jo 1400-luvun asiakirjoissa sanotaan ikivanhaksi rajamerkiksi. Pitäjien rajojenkin siis täytyy olla hyvin vanhoja.
 
Huittisten vanhimmat kiinteään asutukseen viittaavat löydöt ovat 400-luvulta, siis noin 1500 vuotta vanhoja. Metsästysmailla liikkuvia ihmisiä Huittisissa on majaillut paljon kauemminkin, mitä osoittaa mm. Palojoelta löydetty Suomen tunnetuin kivikauden aikainen esine, Huittisten hirvenpääveistos, jonka iäksi on arvioitu yli 7000 vuotta.
 
Huittisten vanhimpana kylänä pidetään Karhiniemeä, ainoaa Kokemäenjoen pohjoispuolella sijaitsevaa kylää. Karhiniemessä oli myös Huittisten ensimmäinen kirkko jo 1200-luvulla ja sen lähellä Hiidenkalliolla lähde, jossa perimätiedon mukaan ensimmäiset huittislaiset kastettiin kristinuskoon.
 
Vastapäätä Karhiniemeä, Kokemäenjoen toisella puolella on 36 metriä joenpinnan yläpuolelle nouseva Ripovuori, joka oli muinoin tärkeä kulttipaikka ja jossa oli pronssikautisia rautaröykkiöitä eli hiidenkiukaiden jäännöksiä, jotka kuitenkin tuhoutuivat ennen kuin niistä ehdittiin tehdä argeologisia kaivauksia. Ripovuoreen liittyy tarinoita siellä asuneista jättiläisistä, samoin Pyölönvuoreen, joka on vieläkin korkeampi.
 
Huittisista ovat lähtöisin myös seuraavat maamme vaikuttajat: presidentti Risto Ryti, professori Lauri Leppänen, kansanedustaja (kansanopiston johtajatar, tyttökansakoulun opettaja) Ida Vemmelpuu, kansanedustaja (arkkipiispa) Erkki Kaila, kauppaneuvos Victor Forselius ja kansanedustaja (opettaja) Mandi Hannula.

Kulttuurielämässä vaikuttavia huittislaisia ovat mm. jazzmuusikko Jukka Perko.

Lisätietoja Huittisten historiasta löytyy seuraavista kirjoista:
 

• Lähteenoja, Aina: Suur-Huittisten pitäjän historia (1948) - vuoteen 1639
• Viikki, Raimo: Suur-Huittisten historia II (1972) -Punkalaitumen eroamisesta kunnallisen itsehallinnon alkuun n. 1639 – 1860
• Viikki, Raimo: Suur-Huittisten historia III (1988) - Hajoavan hallintokokonaisuuden kausi - Suur-Huittisten vaiheet kunnallisen itsehallinnon valmisteluajoista vuoteen 1917 asti - Huittinen, Kauvatsa, Keikyä ja Vampula
• Viikki, Raimo: Suur-Huittisten historia IV (2001) - vv. 1918 - 1939
• Viikki, Raimo: Suur-Huittisten historia V (2001) - vv. 1939 - n. 1995