In English | På svenska |

Huittisten nimikkolajit 

Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 Suomen työjaosto haastoi kaikki Suomen kunnat valitsemaan omia nimikkolajejaan: hyönteisen, kasvin, sienen, kalan, linnun ja nisäkkään. Huittisten kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin nimikkolajeiksi seuraavat lajit, jotka Huittisten seudun kansalaisopiston Vihreät perheet -kerho esitti perusteluineen:

 

 

NIMIKKOKASVI: KEVÄINEN LINNUNSILMÄ (Chrysosplenium alternifolium)     Kasvi
 

Keväinen linnunsilmä on varsin harvinainen ja ulkoisesti melko huomaamaton kasvi, jota voi löytää pitäjän eri puolilta. Sen vaatimattomat keltaiset kukinnot voi havaita varhain keväällä lehtomaisissa vanhoissa metsissä ja metsäojien varrella. Sitä kasvaa esimerkiksi Raijalassa, Korvenkylässä, Mommolassa, Rekikoskenmaassa ja Suttilassa. 


 

 

 

leppisNIMIKKOHYÖNTEINEN: KAKSIPISTEPIRKKO (Adalia bipunctata) 

Huittisissa esimerkiksi Ripovuoren rinteillä esiintyvä kaksipistepirkko eli kaksipisteleppäpirkko on tavallista seitsenpisteistä leppäpirkkoa pienempi ja harvinaisempi hyönteinen, jota nykyisin käytetään hyödyksi tehokkaana kirvantorjujana erityisesti kasvihuoneissa. Kaksipistepirkkohan on kova peto, joka voi hetkessä syödä satakin kirvaa. 


 

 

 

NIMIKKOSIENI: KANTARELLI (Cantharellus cibarius)       Kanttarelli

Kantarelli eli keltavahvero on erinomainen ruokasieni, jota Huittisissa on arvostettu jo kauan. Kantarelliahan on pidetty sienenä, kun taas muita sienilajeja on kutsuttu yhteisesti madonlakeiksi. Vaikka kantarellit eivät olekaan kovin yleisiä Huittisten metsissä, on kantarelli aina etsimisen arvoinen. Sitä löytää sydänkesästä myöhäiseen syksyyn monenlaisista metsistä, erityisesti valoisista paikoista ja koivujen lähistöltä.


 

 

 

NIMIKKOKALA: TOUTAIN (Aspius rapax) 

ToutainToutain on erityisesti urheilukalastajia kiinnostava sisävesikala. Toutaimen ainoa luonnonvarainen lisääntymisalue Suomessa on Kokemäenjoen vesistö. Toutainta esiintyy melko runsaasti Kokemäenjoessa ja se kutee Loimijoessa. Niinpä juuri Huittisten alueen hienoilla jokirannoilla tavallisella mato-ongellakin kalastava harrastelija voi saada toutaimen saaliikseen. 


 

 

 

NIMIKKOLINTU: PELTOPYY (Predix perdix)   pyy

Peltopyy on uhanalainen ja rauhoitettu riistalintu. Huittisten laajoilla peltoalueilla on säilynyt suhteellisen vahva luonnonvarainen kanta, joka on runsastunut sekä peltojen viherkesannoinnin että lauhojen talvien ansioista. Nykyisin peltopyitä näkee pihapiirien ruokintapaikoillakin. Nykyistä tarkemmat tiedot pitäjän peltopyykannasta auttaisivat lajien elvyttämistä. 


 

 

 

NIMIKKONISÄKÄS: SIILI (Erinaceus europaeus)   

SiiliSiili on lasten lemmikki, jota esiintyy suhteellisen runsaasti Huittisissakin. Liikenne on siilin suurin uhka, mutta talvehtimispaikkojen ja muiden suoja-alueiden avulla sen elinolosuhteita voitaisiin huomattavasti parantaa. Siili on hyödyllinen pihapiirin eläin myös siksi, että se syö puutarhan pikkutuholaisia kuten etanoita ja erilaisia toukkia. Lisäksi siilin avulla ehkäistään käärmeiden runsastumista.