HUITTINEN – vetovoimainen ruoka-, kulttuuri- ja kauppakaupunki

Huittinen on vetovoimainen aluekeskus, joka sijaitsee Pori-Helsinki ja Turku-Tampere – teiden risteyksessä eteläisessä Satakunnassa. 

Huittinen on Satakunnan kolmanneksi suurin kauppakaupunki, josta löytyy monipuolisia palveluita yleisliikkeistä erikoisliikkeisiin. Autokaupat, huonekalut, tekstiili-, kenkä-, sisutus- sekä monet muut erikoisputiikit palvelevat laajoilla valikoimilla ja iloisella asenteella ison talousalueen asukkaita ja matkailijoita. Katso palvelukartta täältä!

Huittinen on myös ruokakaupunki. Täällä tuotetaan elintarvikkeita koko Suomen markkinoille. Raaka-aineiden tuotannosta tärkeimmät ovat broilerin- ja possunlihan tuotanto, avomaan vihannekset, marjatuotteet sekä vilja. Ruokaelämyksiä tarjoavat monet ravintolat ja pitopalvelut, joiden valttina on lähellä tuotettu, puhdas ruoka.

Huittisissa on lukuisia aktiivisia kulttuuri- ja liikuntatoimijoita. Huittisten seudun musiikkiopisto, näytelmäryhmät, liikuntaseurat ja erilaiset yhteistyöproduktiot tarjoavat elämyksiä niin kaupunkilaisille kuin koko seutukunnan asukkaille.  Laadukkaat puitteet kulttuuritapahtumille tarjoaa Risto Ryti – sali.

Huittisiin on helppo kokoontua. Sijainti on keskeinen ja palvelut monipuolisia. Yritysten ja järjestöjen suurillekin tapahtumille löytyy korkeatasoiset tilat ja palvelut Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa. Lisäksi paikalliset ravintolat tarjoavat pienempiä kabinetteja vaikkapa kokousseurueen käyttöön.

Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa! Kansallisesti tuttu sanonta, jonka taakse kätkeytyvää tarinaa kysytään usein.

Menneinä aikoina monia sukupolvia taaksepäin Huittisten viljavainiot peittyivät Kokemäenjoen tulvien alle miltei vuosittain. Aloitettiin suurisuuntainen Kokemäenjoen koskien ja matalikkojen perkaus monien kuntien alueella. Nykyaikaan verrattuna työvälineet olivat alkeellisia. Matalikkoja syvennettiin äkeellä, joka oli tehty tukevaoksaisen puun latvuksesta niin, että siihen oli jätetty pitkiä oksantynkiä. Runko-osa toimi äkeen vetoaisana, josta sitä kiskoi kaksi miestä pitkin joen matalikkoa ja näin saatiin uoma syvemmäksi.

Kerran eräs itsekin jokavuotisista tulvista haittaa kärsinyt roteva huittislainen mies meni naapurikunnan puolelle joenperkaustöihin. Hän joutui toisen miehen pariksi vetämään tällaista raskasta puuäestä. Huittislainen oli pienestä pitäen kasvatettu siihen, että työtä tehdään silloin kun on aika ja niin hän teki nytkin. Raskas työ vaati kuitenkin runsaan särpimen ja huittismiehen päiväansio hupeni syömiseen. - Tämän huomasi joku työtovereista ja tokaisi: "Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa!"

Tästä Huittisten mies kimpaantui niin, että seuraavana aamuna hän meni mestarin puheille ja sanoi: "Jos saan kahden miehen palkan, niin vedän sitä karahkaa yksin!" - Näin hän sai tehdä. Runsaasta ruokahalusta huolimatta hänelle jäi toinen puoli ansiosta säästöön, siis paljon enemmän kuin muille.

Tämän muinaisen Huittisten miehen mukaan valittava "Huittisten Hullu Mies" kuvastaa siis paremminkin työhullua ja on näin ollen kunnianosoitus ahkeruudelle ja peräänantamattomuudelle.

Tervetuloa Huittisiin!