Tehtäviä

TEHTÄVÄT

1. SUUNNISTUS

1. Opetuskartoissa yleinen mittakaava on 1:5000. Kuinka pitkä silloin on maastossa matka, joka on yhden senttimetrin mittainen kartalla?

2. Tutustu kompassin käyttöön (voit tarvittaessa opiskella kompassin käyttöä etsimällä siitä tietoa internetsivulta www.ssl.fi ja sieltä Nuorisotoiminta -> Virtuaalisuunnistuskoulu -> Kompassi). Missä suunnassa on itä, entä länsi? Mihin suuntaan lähtiessäsi kulkisit suoraan pohjoiseen? Mihin ilmansuuntaan lähdet, kun kuljet seuraavalle rastille?

3. Tarkastele suunnistuskarttaa. Mitä asioita kartassa kuvataan keltaisella ja mitä sinisellä? Entäpä valkoisella? Löydätkö kartasta paikan, missä olet parhaillaan?

4. Suuntaa katseesi kohti ?. Näet edessäsi pellon, joka rajoittuu ?suunnasta kulkemaasi kuntopolkuun ja vasemmalta metsäalueeseen. Arvioi kartalta pellon pituus siltä osin, kuin se rajoittuu vasemmalla näkyvään metsäalueeseen.

5. Tehkää koululla pienissä ryhmissä kartta koulun pihasta ja vertailkaa sitten laadittuja karttoja. Mitä eroa niistä löytyy? Kotitehtävänä jokainen oppilas voi laatia suunnistuskartan omasta pihapiiristään.

2. KASVUPAIKKATYYPIT JA METSÄTYYPIT – TUORE KANGAS

1. Kulkusuuntaan nähden polun vasemmalla puolella näkemäsi metsä on kasvupaikkatyypiltään tuore kangas ja metsätyypiltään mustikkatyyppi (MT). Siirry polulta metsään ja etsi kohteelta tälle metsätyypille tunnusomaisia kasveja: mustikka, kerrossammal, talvikki, vanamo ja seinäsammal. Käytä apunasi tarvittaessa kasvikirjaa. Opettele samalla myös opaskasvien latinankieliset nimet. Voitte halutessanne myös kerätä kotitehtävänä edellä mainitut kasvit, prässätä ne ja tehdä niistä vihkosen mustikkatyypin tunnusomaisista kasveista.

2. Valmistakaa Hullunkuriset kasviperheet –pelikortit koko luokan yhteistyönä liitteenä 2 olevien ohjeiden mukaisesti (lähde: www.oppimispolku.fi, Lähimetsän kasvit –kurssi).

3. Tutustu metsien sammaliin ja etsi ainakin kaksi seuraavista: seinäsammal, kerrossammal, kynsisammal, karhunsammal. Minkälaisessa paikassa sammal kasvaa? Kuvaile sammalen ulkonäköä – mistä tunnistat sammalen? Mistä sammal on saanut nimensä?

3. KUIVA KANGAS JA KARUKKOKANGAS, MUKURAMÄNTY

1. Numero 3:n kohdalla polun vasemmalla puolella voit tutustua kuivaan kankaaseen ja metsätyypeistä kanervatyyppiin (CT). Siirry polulta metsään ja etsi pohjakerroksesta kanervatyypille ominaisia kasvilajeja: kanerva, variksenmarja ja keräporonjäkälä.

2. Kun kuljet numero 3:n kohdalta hiukan eteenpäin ja siirryt polun oikealle puolelle metsään, liikut karukkokankaalla, joka on metsätyypiltään jäkälätyyppi (Clt). Etsi kasvupaikalle tyypillisiä kasvilajeja: hirvenjäkälä, keräporonjäkälä ja torvijäkälä.

3. Miten maanomistajan tulisi toimia, jos hän löytää metsästään mukuramännyn?

4. METSIEN MONIMUOTOISUUS JA AVAINBIOTOOPIT, PIENIALAINEN SUO

1. Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella? Miten se näkyy tällä kohteella?

2. Valmista ötökkäansa. Voit tehdä sen koulun tai kodin lähimetsään. Upota maahan purkki niin, että sen suuaukko on maanpinnan tasolla. Tarkista ansa seuraavana päivänä. Tutki millaisia hyönteisiä purkkiin on pudonnut. Apuna voit käyttää hyönteisopasta.

5. KOLOPUU JA LINNUNPÖNTÖT

1. Mitkä nisäkkäät käyttävät kolopuita pesimäpaikkoina? Mihin kolopuita tarvitaan talvella?

2. Linnunpöntöt rakennetaan aina laudasta tai pyöröpuusta, sillä ne eristävät lämpöä ja kosteus pääsee imeytymään puuhun. Pöntön lentoaukon ympärille kiinnitetään kuitenkin yleensä peltiä. Miksi?

3. Miten linnunpönttö kiinnitetään puuhun?

6. PUUN IKÄ

1. Laske aukolla näkyvien männyntaimien ikä oksakiehkuroista.

2. Laske jonkin kannon keskipisteestä lähtien, minkä paksuinen puu on ollut silloin, kun se on ollut ikäisesi. Mitä puita tällä alueella on kasvanut ennen hakkuuta?

3. Sahatkaa puusta jokaiselle oppilaalle oma kiekko, ja merkitkää puun vuosirenkaisiin oppilaille tärkeitä tapahtumia, esim. :
· minä synnyin
· pikkusisko/pikkuveli tai isosisko/isoveli syntyi
· äiti ja isä/mummu ja pappa syntyivät
· Suomi itsenäistyi
· aloitin koulun

7. NORO, LEHTOMAINEN KANGAS

1. Tutki purossa virtaavan veden laatua. Onko vesi kirkasta vai sameaa? Voisiko sitä käyttää juomavetenä?

2. Tutki puissa kasvavia kääpiä. Ovatko ne kaikki samannäköisiä ja –värisiä? Miksi eivät?

3. Etsi vanha puu ja anna sen kertoa tarina menneiltä ajoilta. Kuvita kertomuksesi.

8. JOKAMIEHENOIKEUDET

1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

- Saatko taitella oksia elävistä puista? 
- Saatko tehdä nuotion?
- Entä telttailla? 

2. Nuotiolla on mukava paistaa joskus muutakin herkkua kuin makkaraa. Tikkupullat syntyvät hetkessä helposti, ja taikinan voi päiväretkelle lähtiessä sekoittaa jo koululla tai kotona. 

Taikinaan tarvitaan: 

- 4 dl vehnäjauhoja
- 2,5 dl vettä
- 2 rkl sokeria
- 2 tl leivinjauhetta
- 0,5 tl suolaa

Taikinasta sekoitetaan paksu, kiinteä pullataikina, joka leivotaan käsissä pitkiksi, parin sentin paksuisiksi pötkylöiksi. Pötkylät kierretään keppien ympärille ja kypsennetään hitaasti hiilloksen päällä. Pulla on kypsää, kun se irtoaa helposti kepistä. Paistokepin jättämään reikään voi vielä lisätä hilloa.

3. Nuotiopaikan tuntumassa on mukava leikkiä erilaisia metsäleikkejä. Tässä muutamia esimerkkejä:

Oppilaista muodostetaan pareja. Toinen parista ohjaa nuotion lähiympäristössä toista, jonka silmät on peitetty. Ohjaaja kertoo, mennäänkö suoraan, käännytäänkö, kumarrutaanko, harpataanko jne. Pari ohjataan koskettelemaan ja tunnustelemaan puiden runkoja, kasveja, kivien pintaa. Välillä vaihdetaan ohjaajaa.

Oppilaat muodostavat jonon niin, että takana olevan kädet ovat edessä olevan olkapäillä. Jonon ensimmäinen pitää silmänsä auki, muut sulkevat ne. Jono etenee vetäjän johdolla jonkin matkaa. Sitten jonon ensimmäinen siirtyy viimeiseksi, ja uusi vetäjä alkaa kuljettaa jonoa. Leikkiä jatketaan niin kauan, että kukin ehtii olla vetäjänä. Leikissä täytyy huomioida, että ensimmäinen ei saa kulkea liian kovaa, koska suljetuin silmin liikkuminen on hitaampaa kuin liikkuminen silmät auki.

9. METSÄN PUUT JA PENSAAT

1. Katsele ympärillesi. Mitä puulajeja tunnistat?

2. Etsi rastin ympäristöstä kohteella esitellyt pensaat, paatsama ja taikinanmarja. Minkä värisiä ovat niiden marjat?

2. Mitä tarkoitetaan pihlajasta kerrottaessa esitetyllä sananparrella?

3. Kuivatkaa pihlajanmarjoja ja valmistakaa niistä pihlajanmarjahelmet. Kuivaus onnistuu seuraavasti: Valitkaa kuivattavaksi kauniita marjaterttuja, joista poistetaan tummat ja ruskeat marjat. Marjat voi ripustaa narulle kuivumaan tai käyttää kuivaamiseen koneellista kuivuria – tällöin marjat pysyvät ’pulleampina’. Kun marjat ovat kuivuneet, irrotetaan ne tertuista ja säilytetään paperipussissa tai kannellisessa purkissa. Kuivuttuaan marjat voi pujotella helmiksi lankaan neulan avulla.

4. Valmista tuohisormus. Sormuksen tekemiseen tarvitset koivun tuohta, viivoittimen ja sakset. Leikkaa tuohesta n. 5 mm leveä ja reilu kymmenen cm pitkä pätkä. Pujottele sormus alla olevan ohjeen mukaan.

5. Mieti, miksi rauduskoivua kutsutaan riippakoivuksi.

6. Kuunnelkaa lehtipuiden ’elämänvirtaa’ keväällä – miksi puu suhisee? Lainatkaa koulun terveydenhoitajalta stetoskooppia ja kuunnelkaa mahlan virtaamisesta aiheutuvaa suhinaa. Puun, jota kuunnellaan, on hyvä olla läpimitaltaan yli 15 cm ja ohutkuorinen.

10. PUUN PITUUDEN MITTAUS

1. Mittaa merkityn männyn pituus.

11. TAIMIKKO JA TAIMIKONHOITO

1. Siirry polulta taimikkoon ja mittaa taimikon tiheys ympyräkoealalla. Tarvitsen siihen neljän metrin pituisen kepin. Kun pyörähdät taimikossa kerran ympyrän laskien samalla kaikki ympyrän sisälle jäävät taimet, saat taimitiheyden 50 neliömetrin alalla. Yksi taimi koealalla vastaa 200 tainta hehtaarilla. Kun kerrot saamasi taimimäärän 200:lla, saat taimien kokonaismäärän hehtaarilla.

Vertaa saamaasi tiheyttä oheisessa taulukossa näkyvään tavoitetiheyteen. Onko taimikko nykyisellään tiheydeltään liian harva, sopiva vai liian tiheä? Mitä hoitotoimenpiteitä taimikossa pitäisi tehdä seuraavaksi?

Tavoitetiheydet:

VILJELY
Mänty2000 - Kuusi1800 - Rauduskoivu1600

TAIMIKONHOIDON JÄLKEEN
Mänty 1800-2000 Kuusi1600-1800 Rauduskoivu1800

12. KÄÄRMEKUUSI

1. Tarkastele kohteella näkyvää käärmekuusta. Miten se eroaa tavallisesta kuusesta?

2. Miten käärmekuusi on saanut alkunsa?

13. RIISTANHOITO JA METSÄSTYS

1. Miten riistaeläimiä voidaan auttaa selviämään talven ylitse?

2. Vahinkoeläinten hävittäminen ja pienpetojen pyynti ovat yksi osa riistanhoitoa. Mitä nämä eläimet ovat ja miksi ne ovat yleistyneet?

3. Suomalaiset eläinlajit ovat sopeutuneet kylmään ilmastoomme ja talveen. Mieti, miten tämä näkyy metsäjäniksellä.

4. Metsästyksestä on monia erilaisia muotoja. Millaista mahtaa olla jäljitysmetsästys?