Huittisten metsäpolku

Kysymysten vastauksia

1. SUUNNISTUS

1.1. Matka on maastossa 50 metriä.
1.2. Seuraava rasti on idässä.
1.3. Suunnistuskartassa keltaisella värillä kuvataan avoimia alueita ja sinisellä värillä vettä ja
        kosteutta. Valkoinen väri symboloi metsää.
1.4. Pellon pituus on 370 m.

2. KASVUPAIKKATYYPIT JA METSÄTYYPIT – TUORE KANGAS

2.3. Karhunsammalet ovat tummanvihreitä ja näyttävät kuin pieniltä männyntaimilta. Sammal kasvaa kivillä ja kohoumilla. Se muistuttaa hahmoltaan on pörröistä karhun turkkia.

3. KUIVA KANGAS JA KARUKKOKANGAS, MUKURAMÄNTY

3.3. Maanomistaja voi jättää puun kasvamaan rauhassa, vaikka puuta ympäröivä muu alue hakattaisiinkin. Lisäksi maanomistaja voi ilmoittaa löydöstään metsäntutkimuslaitoksen erikoispuiden rekisteriin. Halutessaan hän voi myös suojella puun virallisesti luonnonsuojelulakiin perustuen.

4. METSIEN MONIMUOTOISUUS JA AVAINBIOTOOPIT, PIENIALAINEN SUO

4.1. Monimuotoisuudella tarkoitetaan luonnossa esiintyvää vaihtelua. Pienialaisella suolla monimuotoisuus näkyy ympäristöstä poikkeavana kasvillisuutena. Lisäksi suolla elää paljon sellaisia lajeja, joita ei näe, esimerkiksi monia hyönteislajeja.

5. KOLOPUU JA LINNUNPÖNTÖT

5.1. Liito-orava voi käyttää pesäpaikkanaan esimerkiksi käpytikan haapaan tekemää koloa. Pesäpaikoiksi kelpaavat myös linnunpöntöt. Talvella kolot toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä kolo tai pönttö voi pelastaa eläimen hengen.
5.2. Pelti estää oravia ja tikkoja suurentamasta aukkoa ja pääsemästä sisään.
5.3. Pöntöt ripustetaan niin, ettei niistä aiheudu vahinkoa puulle tai pöntölle. Kiinnittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi muovipäällysteistä kuparilankaa tai sinkittyä rautalankaa. Nauloja kiinnitykseen ei kannata käyttää.

6. PUUN IKÄ

6.1. Männyt aukolla ovat n. 5-vuotiaita.
6.2. Suurimmat kannot ovat mäntyjä.

7. NORO, LEHTOMAINEN KANGAS

7.2. Puissa olevat käävät ovat eri lajeja. Suomessa esiintyy yli 200 kääpäsienilajia. Koivulla yleisimpiä kääpälajeja ovat arina-, pakuri-, taula- ja pökkelökääpä.

8. JOKAMIEHENOIKEUDET

8.1.  Eläviä puita et saa vahingoittaa, mutta maahan pudonneet pienet oksat saat kerätä. Ilman pakottavaa tarvetta tai lupaa avotulta et saa tehdä toisen maalle. Saat telttailla ilman lupaa muutaman päivän, mutta luvan kysyminen on aina kohteliasta.

9. METSÄN PUUT JA PENSAAT

9.1. Kohteen ympäristössä näkyy ainakin pihlaja, tuomi, kataja, rauduskoivu ja hieskoivu. 
9.2. Paatsamassa on aluksi punainen ja kypsänä musta marja. Taikinanmarjassa on punainen marja.
9.2. Vanhan kansan uskomusten mukaan samana vuonna ei voi olla pihlajassa paljon marjoja ja maassa paljon lunta.
9.5. Riippakoivu-nimitys johtuu koivun oksien kasvutavasta: oksien kärjet riippuvat alaspäin. Saksaksi rauduskoivun nimi on die Hängenbirke.

10. PUUN PITUUDEN MITTAUS

10.1. Männyn pituus on 20 m.

11. TAIMIKKO JA TAIMIKONHOITO

11.1. Taimikko on liian tiheä ja puut kärsivät tästä. Sen vuoksi se pitäisi harventaa, jolloin jäljelle jäävät puut saavat riittävästi valoa ja tilaa.

12. KÄÄRMEKUUSI 

12.1. Oksissa on vähemmän haaroja tavalliseen kuuseen verrattuna. Oksat ovat pidempiä ja roikkuvat alaspäin. Huomaa, että yksi käärmekuusen alaoksista muistuttaa lähes tavallisen kuusen oksaa!
12.2. Miten käärmekuusi on saanut alkunsa? Kuusen perintötekijöissä eli geeneissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Kaikissa käärmekuusen soluissa on muuttunut geneettinen koodi.

13. RIISTANHOITO JA METSÄSTYS

13.1. 
- riistaeläimille voidaan rakentaa ruokintapaikkoja
- jänikset syövät talvisin mielellään kaadettujen haapojen kuorta.
- maanviljelijä voi esim. jättää pellonreunoja ruiskuttamatta ja pieniä pellonkulmia puimatta
- riistan ruokintaan voidaan perustaa erillisiä riistapeltoja, joiden sato on tarkoitettu vain ravinnoksi riistaeläimille
- nuolukivet eli suolakivet ovat hirvien ja muiden hirvieläinten suosimia
13.2. Pienpetoja ovat esimerkiksi kettu, supikoira ja minkki, vahinkoeläimiä esimerkiksi varis ja harakka. Ne ovat lisääntyneet ihmisen toiminnan ansiosta: kaatopaikkojen sekä pihojen ja navetoiden ympäristöjen jätteet tarjoavat niille ravintoa. Nämä eläimet saavat ravintoa myös tieliikenteessä kuolleista eläimistä lisääntyen voimakkaasti. Lisäksi ne käyttävät ravintona muita riistaeläimiä ja lintujen munia ja poikasia.
13.3. Nisäkkäiden turkin väri muuttuu tai turkki paksunee talveksi. Metsäjäniksen turkki on talvella valkoinen, etteivät petoeläimet huomaisi sitä. Metsäjänis pystyy levittämään takajalkojensa varpaat haralleen 'lumijalaksi', jolloin se ei uppoa pehmeässäkään lumessa ja se voi loikkia nopeasti pakoon. Talvella metsäjäniksen ruuansulatus muuttuu niin, että se pystyy käyttämään ravintonaan pelkkää lehtipuiden kuorta.
13.4. Jäljitysmetsästystä voidaan harjoittaa vain silloin kun jälkien seuraaminen on mahdollista eli yleensä lumiolosuhteissa. Jäljitettäessä metsästäjä seuraa äänettömästi jälkeä ja pyrkii pääsemään ampumaetäisyydelle. Jäljittäen metsästetään yleensä jäniksiä, kettuja ja joskus myös hirviä.