Kaavoitus
Kaavoittamisen tarkoitus on suunnitella kaupunkilaisia ja elinkeinoelämää palveleva kaupunkiympäristö hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti niin, että kaupunkirakenteesta muodostuu hallittu, taloudellinen ja ympäristön kestävää kehitystä tukeva kokonaisuus. Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus.
Maakuntakaava, maakuntakaavoitus
Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet sekä varataan alueet esim. seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä osoitetaan muun muassa asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Maakuntakaava on ohjeena kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Satakunnan maakuntakaavan laatii Satakuntaliitto.
Yleiskaava, yleiskaavoitus
Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.
Osayleiskaava
Osayleiskaavoilla tarkoitetaan koko kaupungin yleiskaavaa tarkempia yleiskaavoja.
Asemakaava, asemakaavoitus
Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista.
Ajantasa-asemakaava
Ajantasa-asemakaava on koostekartta lainvoiman saaneista asemakaavoista.
Kaavoituskatsaus
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä.
Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet.
Kaavoitusprosessin aloittaminen
Kaavoitusprosessi lähtee käyntiin, jos kohde löytyy kaupunginhallituksen hyväksymästä kaavoitusohjelmasta. Maanomistaja voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista. Samalla voidaan myös anoa tonttijakoa tai tonttijaonmuutosta kaavoituksen yhteydessä. Asemakaavoitusta tai asemakaavanmuutosta anotaan sitä varten laaditulla , joka sisältää sitoumuksen muutoksen laatimisesta aiheutuvien kustannusten maksamisesta.
Suunnittelun vireilletulo
Suunnittelun vireilletulosta eli suunnittelun aloittamisesta ilmoitetaan kuulutuksella, jotta osallisilla on mahdollisuus saada tietoja suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoitus julkaistaan Lauttakylä-lehdessä, Alueviestissä sekä kaupungin Internet-sivuilla ilmoitustaululla. Vireilletulosta voidaan myös ilmoittaa muulla suunnitelman tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan jokaiseen kaavaan kaavoituksen alkaessa. Siitä tiedotetaan osallisille samalla, kun heille ilmoitetaan kaavoituksen virelletulosta.
Osallinen
Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Kaavaluonnos
Kaavaluonnos on valmisteluaineisto, jossa on mietitty kaavan sisältöä ja periaatteita. Asemakaavat voivat olla vaikutuksiltaan merkittäviä tai vähäisiä. Asemakaavat käsittelee Huittisissa kaupunginhallitus. Vaikutuksiltaan merkittävät kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus ilmoittaa asemakaavan vireilletulosta ja asettaa kaavan valmisteluaineistoineen nähtäville 14 - 30 päiväksi.
Havainnekuva
Havainnekuvalla voidaan selventää kaavakartan suunnitelmaa.
Kaavaselostus
Kaavaselostus on kaavan valmistelun aikana laadittava asiakirja, jossa kerrotaan mm. alueen historiasta, nykyoloista, suunnittelun tavoitteista, vaihtoehdoista, kaavan vaikutuksista, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä kerrotaan valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö.
Nähtävilläolo
Nähtävilläolo tarkoittaa, että suunnitelma (luonnos tai ehdotus) on julkisesti kaikkien nähtävillä. Huittisissa suunnitelmat ovat nähtävillä suunnittelu- ja maankäyttöpalveluissa Risto Rytin katu 36 (kaupunginviraston 2. kerros) sekä Internetissä. Nähtävilläolon aikana suunnitelmasta voi antaa mielipiteitä (luonnosvaihe) tai muistutuksia (ehdotusvaihe).
Mielipide
Osalliset ja muut kunnan jäsenet voivat esittää kirjallisen mielipiteensä valmisteltavana olevasta suunnitelmasta, sen tavoitteista tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipiteen voi esittää vapaamuotoisesti ja se on tarkoituksenmukaista perustella. Kirjalliset mielipiteet toimitetaan suunnitelman valmistelun yhteydessä annettavaan määräaikaan mennessä Huittisten kaupunginhallitukselle.
Vastine
Vastine tarkoittaa kaupungin valmistelemaa vastausta lausuntoon, mielipiteeseen tai muistutukseen.
Kaavaehdotus
Kaavaehdotus laaditaan kaavan valmisteluaineiston pohjalta ja siinä otetaan huomioon lausunnot ja mielipiteet. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päiväksi.
Tonttijako
Tonttijako osoittaa, miten asemakaavan mukainen rakennuskortteli jaetaan rakennuspaikoiksi. Tonttijako voi olla ohjeellinen tai sitova.
Muistutus
Muistutus on kunnan jäsenen tai osallisen julkisesti asetetusta kaavasta esittämä mielipide. Kirjalliset muistutuksettoimitetaan kaavaehdotuksen nähtävilläolo aikana joko Huittisten kaupunginhallitukselle.
Asemakaavan hyväksyminen
Huittisten kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavat.
Asemakaavan voimaantulo, lainvoimaisuus
Asemakaava tulee voimaan, kun sen hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuulutettu. Kuulutuksen julkaiseminen tapahtuu Lauttakylä-lehdessä ja Alueviestissä sekä Internetissä ilmoitustaululla. Asemakaavan hyväksymisen ja voimaantulon välillä kaava-alueella on voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus.
Muutoksenhaku
Hyväksymispäätöksestä voidaan valittaa 30 vrk:n kuluessa hallinto-oikeudelle, Huittisissa Turun hallinto-oikeudelle. Kielteisen päätöksen hallinto-oikeudelta saatuaan voi tehdä jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusoikeuden. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa vain se, jolla on valitusoikeus. Asemakaavasta ei saa valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa.