Kaupunginhallituksen kokouksen 9.12.2024 päätökset

4   Marraskuun 2024 poikkeuksellinen tulvatilanne

Kaupunginhallitus merkitsi ajankohtaiskatsauksen marraskuun 2024 poikkeuksellisesta tulvatilanteesta tiedoksi.


5   Kiinteistö Oy Huittisten Aunelan oikeus alueen alivuokraukseen

Kaupunginhallitus päätti

1. myöntää luvan Kiinteistö Oy Huittisten Aunelalle liitekartan mukaisen 2 425 m²:n suuruisen alueen alivuokraamiseen Siivouspalvelu Anitta Routakangas Oy:lle 3.12.2020 allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen mukaisin ehdoin päättyen 31.12.2071.
2. että, päävuokralainen vastaa maanvuokrasopimuksen ehdoista suhteessa kaupunkiin
3. että, alivuokralainen ei ole oikeutettu siirtämään alivuokraussopimusta toiselle alivuokralaiselle tai edelleen alivuokraamaan aluetta ilman Huittisten kaupungin kirjallista suostumusta

6   Lausunto Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluvaiheen aineistosta

Kaupunginhallitus totesi lausuntonaan Satakunnan maakuntakaavan 2025 valmisteluvaiheen aineistosta seuraavasti:

Yleistä:

Maakuntakaavaluonnoksessa pitäydytään vahvasti jo olemassa olevaan sekä valmistelussa olevaan maankäyttöön ja toimintaympäristöön. Huomioiden tavoitevuosi 2050 tulevaisuuden uusille avauksille, muutoksille ja mahdollisuuksille ei ole juuri tilaa. Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoitekokonaisuuden keskiössä ovat ympäristö, ihminen ja tulevaisuus. Maakuntakaavassa tulee olla joustavaa ennakoivuutta, joka huomioi muuttuvat olosuhteet ja tarpeet tulevaisuudessa. Tavoitevuosi 2050 tulisi nähdä enemmän mahdollisuutena ohjata kehitystä kestävään ja elinvoimaiseen suuntaan. Kehittämisperiaatemerkinnätkin koskevat jo toteutettavaa suunnittelua.

Kaavan voimassaoloaikana kehittyvät niin älykkäät liikenne- ja viestintäinfrastruktuurit kuin muu teknologia, mikä voi nopeastikin vaikuttaa mm. työmarkkinoihin ja elinkeinorakenteeseen. Mikäli kaavamerkinnät ovat tarkasti kohdennettuja ja rajattuja, tulisi suunnittelumääräyksessä huomioida käyttötarkoituksen muuttamisen mahdollisuus kuntakaavoituksella.

Kuulemis- ja valmisteluprosessi on tähän saakka ollut osallistavaa ja kattavaa. Satakuntaliiton asiantuntijat ovat esitelleet kaavan valmistelua useassa tilaisuudessa. Suora vuorovaikutus kuntien kanssa on käynnistynyt keväällä 2024. Keskusteluiden vaikutuksia kaavaluonnokseen ei ole ehditty kaikilta osin vielä käsitellä, mutta koska kyse on vasta valmisteluvaiheen aineistosta, vuorovaikutukseen ja kaavan kehittämiseen on vielä hyvin mahdollisuuksia. Riittävän prosessin lopputuloksena tulee olla, että jäsenkuntien palaute vaikuttaa jatkossakin suunnitelman kehittämiseen. Taustaselvityksiä voidaan hyödyntää laajasti myös maakuntaohjelmavalmistelussa ja kaavan osalta tulee vielä tarkastella, mitkä kokonaisuudet tulevat riittävästi huomioiduksi ohjelmatyön kautta. Esimerkiksi toimialakohtainen elinvoiman kehittäminen, kuten matkailu, soveltuu pääosin luontevammin ohjelmatyöhön kuin kasvattamaan suunnitteluvelvoitteita maakuntakaavan toteutuksessa alemmilla kaavatasoilla.

Viranomaisen kielen tulisi olla mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää myös tavalliselle kuntalaiselle, jolla ei ole asiantuntemusta kaavoituksesta. Aineistosta on osittain vaikea hahmottaa, mitkä merkinnät perustuvat velvoittavaan lainsäädäntöön ja mitkä tavoitevelvoittavuuteen tai maakunnalliseen harkintaan. Tausta-aineiston kuvausta voisi yleisesti tiivistää ja osoittaa selkeästi mikä aineistosta on vaikuttanut kaavaan ja miten, sekä todeta myös mikäli lainkohtaa ei sovelleta Satakunnan maakuntakaavassa tai Satakunnassa ei ole ko. alueita. Lukijan kannalta selkeintä olisi, että aineistossa tuodaan esiin vain se millä on maakuntakaavatasoinen vaikutus ja se näkyy kaavaluonnoksessa. Mikäli aineistoa ja kaavaa itsessään pystytään tiivistämään ja suoraviivaistamaan jatkovalmistelussa, on oletettavaa, että myös sen soveltaminen ja käyttö kuntakaavoituksessa on selkeämpää ja vähemmän eri osapuolten resursseja vaativaa.

Kaavamerkinnät ja -määräykset:

Useassa kohdassa on maininta "...tulee ... vastaavalle alueelliselle ... viranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen." Kirjaus on tarpeeton. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (20 §, 28 §) on jo määritelty, että kaavaehdotuksesta on pyydettävä lausunto kaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä.

sivu 9
Aurinkoenergia
Suunnittelumääräys
"Aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoittumista metsäalueille, luonnontilaisen kaltaisille soille ja viherrakenteen kannalta merkittäville alueille tulee välttää."
Esitetään kirjoitettavaksi muotoon: "Aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoittumista Metsälain 3. ja 4. luvun mukaisilla metsäalueille, luonnontilaisen kaltaisille soille ja viherrakenteen kannalta merkittäville alueille tulee välttää."

sivu 12
Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke
Suunnittelumääräykseksi riittää kaksi ensimmäistä kappaletta. Kaavoituksessa huomioitavat asiat ja lähtökohdat tulevat lainsäädännöstä.
Kehittämissuositus "Alueen käytön kehittämistarpeet tulisi tutkia yksityiskohtaisemmalla seudullisella maankäytön suunnitelmalla" voidaan jättää pois. Seudullinen suunnittelu itsessään lisää kaavoitukseen käytettävän resurssin tarvetta ja se tulee jättää kuntien harkintavaltaan.

sivu 13
Selvitysalue
Selvitysalueiden lisäselvitysten ja jatkosuunnitelmien jälkeen on mahdollista, että tapahtuukin muutoksia ja alueen maankäyttö ei olekaan kaavassa osoitettu. Esitämme selvitysaluemerkintää ilman lisäindeksejä tai vaihtoehtoisesti laajennettuna sisältäen eri merkintöjen mahdollisuuden.

Selostus, osa A

sivu 9 ja 213
"...Valkoisten alueiden maakäytöstä päättäminen tapahtuu kuntatasolla... Kunnan vapautta... rajoittaa... merkittävää toimintaa ilman maakuntakaavan muutosta." "...kunnan tulee pyrkiä suuntaamaan kaavoitustaan sellaisille alueille, jotka edistävät maakuntakaavan toteuttamista."

Maakuntakaavan on tarkoitus täsmentyä kuntakaavoituksessa, jolloin tulee voida tehdä myös hyväksyttäviä poikkeamia maakuntakaavasta. Esimerkiksi tulevaisuuden vetylaitosten, datakeskusten, terminaalien, erilaisten materiaalien käsittelyyn tai energiatuotantoon käytettäviä alueita on lähes mahdotonta sijoittaa aluerajauksin/-varauksin, kun ei ole tiedossa toimijaa ja suotuisia maanomistusolosuhteita.

sivu 95
Tekstissä ei ole mainittu Huittisten kivikirkkoa, jonka vanhin osa on peräisin myöhäiskeskiajalta ja muut osat 1700-1800-luvuilta.

sivu 113
"Kehittämisperiaatteisiin liittyvät kaavamääräykset koskevat siten lähes aina toteuttavaa suunnittelua."

Kun kaavamääräykset koskevat lähinnä toteuttavaa suunnittelua, tulevaisuuden huomioiminen voi olla haastavaa, mutta tulee silti olla mahdollista ja erittäin tärkeää. Kaavamääräykset ohjaavat toteutuksen käytäntöjä, mutta niiden tulisi sisältää myös joustavaa ja ennakoivaa suunnittelua, joka ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet ja muutokset. Kaavamääräykset voisivat olla niin sanotusti "avoimia" ja joustavia, jolloin ne mahdollistavat tulevaisuuden kehityksen ja tarpeiden huomioon ottamisen. Vaikka määräykset koskisivat toteuttavaa suunnittelua, niitä tulisi laatia niin, että ne pystyvät vastaamaan myös pitkän aikavälin haasteisiin. Tavoitteena on varautua odottamattomiin muutoksiin ja mahdollistaa tarvittavat mukautukset. Kaavamääräykset voivat sisältää varautumista tulevaisuuden energian varastointiratkaisuihin tai älykkäisiin infrastruktuuriratkaisuihin, vaikka nykyiset teknologiat eivät vielä niitä tue.
Tulevaisuuden huomioiminen kaavamääräyksissä vaatii ennakoivaa, joustavaa ja pitkän aikavälin ajattelua. Kaavan tulee mahdollistaa uusien teknologioiden, kestävyysperiaatteiden ja muuttuvan elinkeinorakenteen huomioiminen, samalla kun se tarjoaa joustavuutta ja mukautumiskykyä tulevaisuuden tarpeisiin. Kaavamääräykset voivat tukea kestävää ja elinvoimaista alueiden kehitystä, joka pystyy vastaamaan myös ennakoimattomiin muutoksiin.

sivut 116-117
Osallistaminen ja tiedottaminen ovat olleet selkeää ja ajantasaista sekä vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö jatkuvaa ja suunnitelmallista.

Selostus, osa B

Kartta 1
Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk1) Kokemäenjokilaakson kehittämisen kohdevyöhyke

Perusteet Huittisten kuulumiseen Kokemäenjokilaakson kehittämisen kohdevyöhykkeelle eivät ole vahvat verrattuna muihin vyöhykkeen alueisiin. Huittisten kaupungin yhteydet Etelä-Satakuntaan ja Sastamalaan ovat vähintään yhtä perustellut. Tällöin Huittinen voi muodostaa oman kaupunkikehittämisen vyöhykkeensä, jonka yhdystarve osoitetaan myös Kokemäelle. Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeiden yhdystarve tulee osoittaa myös Huittisten keskustan ja Vampulan/Sallilan keskustaajaman välille.

Kartta 2
Taajamatoimintojen alue (A)

Aluetta nro 13 (Junttila-Pappilanniemi-Takkula) tulee ulottaa etelämmäksi Nokkamäentien eteläpuolelle vähintään pohjavesialueen reunaan saakka. Huittisten kaupunki on hankkinut ko. alueelta maata pelastuslaitoksen toimintoja varten.
Numeroiden nimessä virhe: 14 - Huittinen - ei Keskusta vaan Vampula (tai Sallila)

Kartta 4
Kylät

Onko kylien merkitseminen maakuntakaavaan tarkoituksenmukaista. Merkinnästä voi olla kylien kehittämiseen enemmän haittaa kuin hyötyä. Merkintä myös kohtelee kyliä eriarvoisesti. Kylien elinvoimaisuus vaihtelee huomattavasti riippuen kulloisenkin ajanhetken kyläläisten akviisuudesta. Nyt aktiivinen kylä ei välttämättä ole sitä kymmenen vuoden kuluttua ja taas nyt passiiviselta näyttävä alue voi olla hyvin elinvoimainen jo lähitulevaisuudessa. Aihe soveltuu huomioitavaksi maakuntaohjelmatyössä.

Suunnittelumääräys

"Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tuettava asumisen ohella alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista, parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä, varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon ja otettava huomioon yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen.
Täydennysrakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet."
Julkiset palvelut käsitetään usein elinvoimaisuuden osana. Julkisia palveluita järjestetään palvelutarpeen ja resurssien mukaisesti, jolloin kylän kaavamerkillä ei ole vaikutusta palveluiden järjestämiseen. Kunnan mahdollisuus tukea paikallista yrittäjyyttä ja mahdollistaa uusien yritysten syntyminen on yhtäläistä koko kunnan alueella kylä tms. merkinnöistä huolimatta. Hyvät liikenneyhteydet kylään ovat elintärkeitä elinvoimaisuuden kannalta. Kaupunki avustaa yksityisteitä ja pyrkii vaikuttamaan ELYn ylläpitämiin teihin samalla periaatteella koko kunnan alueella. Kylän asukkailla itsellään on merkittävärooli kylän kehittämisessä.

Kartta 5
Koskuan työpaikka-aluetta (TP) tulee laajentaa siten, että se yhtyy Jokilevon teollisuustoimintojen alueeseen (T).

Kantatie 41 ja valtatie 2/12 lounaisneljännekseen esitetään lisättäväksi Palvelujen alue (P).

Hyvät liikenneyhteydet, kuten valtateiden risteysalueet, edistävät asukkaiden/asiakkaiden pääsyä alueen palveluihin ja työpaikkoihin. Risteysalueet ovat strategisesti tärkeitä, koska ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet alueen kehittämiseen ja laajentamiseen. Valtateiden risteysalueet tarjoavat keskeisiä etuja palvelujen ja niiden laajentumisen kannalta, koska ne parantavat alueen saavutettavuutta, tukevat kaupallista ja teollista toimintaa sekä mahdollistavat alueen monipuolistuvan kehityksen. Ne voivat houkutella yrityksiä ja asukkaita, parantaa elinvoimaisuutta ja luoda hyvät edellytykset uusien palveluiden syntymiselle ja laajentumiselle.

Kartta 6
Teollisuustoimintojen alueet

Teollisuustoimintojen kehittämisen kohdealue (t) tai teollisuus- ja varastotoimintojen selvitysalue (se-t) esitetään lisättäväksi valtatie 2 varteen ajoharjoitteluradan ympärille n. 200 ha alueelle.
Kauempana keskustasta oleva alue tarjoaa mahdollisuuden rakentaa tietyille toiminnoille erityisesti siihen tarkoitukseen suunniteltuna ilman rajoituksia, joita tiiviimmissä kaupungin keskustan alueilla saattaa esiintyä. Tiettyjen toimintojen sijoittaminen alueelle, jossa on mahdollisuus käyttää uusiutuvia energianlähteitä (esim. tuulivoimaa tai aurinkovoimaa), on taloudellisesti ja ekologisesti järkevää. Kauempana keskustasta sijaitsevilla alueilla ei yleensä ole yhtä voimakasta kilpailua maankäytöstä asuinrakentamisen tai kaupallisten toimijoiden osalta, mikä voi tehdä maanhankinnan ja rakentamisen helpommaksi ja edullisemmaksi. Tämä mahdollistaa myös joustavamman alueiden käytön ja pitkäaikaisen suunnittelun.
t-toiminnan sijoittaminen kauemmaksi keskustasta voidaan perustella tilatarpeilla, kustannustehokkuudella, ympäristöystävällisyydellä, logistiikalla ja infrastruktuurilla. Tällainen sijoittaminen voi tukea alueen taloudellista kehitystä, luoda uusia työpaikkoja ja mahdollistaa ympäristöystävällisemmän ja kustannustehokkaamman toiminnan. Lisäksi se voi vähentää asukkaille ja ympäristölle koituvia häiriöitä ja parantaa toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta.

Kartta 8
Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY)

Palojoen Pitkäkoski, numero kartalla väärin. Oikea numero on 13.

Kartta 13
Luonnonsuojelualueet (SL)

Huittinen - Isosuo, numero kartalla väärin. Oikea numero on 80.

Kartta 19
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue

Karttarajausta tulee tarkentaa Vampulan/Sallilan keskustan alueella, A-alueen osalta tulee rajata pois.

Kartta 21
Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt

Huittisten kaupunki haluaa tuoda esiin seitsemään (7) eri suuntaan suuntautuvan valtatie-, kantatie- ja seututieyhteyden/-verkoston, jonkalaista monellakaan maakunnan paikkakunnilla ei ole. Tällaiset liikenneverkostot parantavat saavutettavuutta, edistävät taloudellista toimintaa ja tukevat alueen kehitystä. Monen eri suunnan tieyhteysverkosto tukee logistiikkaa ja tavaroiden kuljetusta. Tämä on erityisen tärkeää teollisuus- ja kauppakeskusten, jakelukeskusten sekä kuljetusliiketoiminnan kannalta, sillä se mahdollistaa nopeamman ja joustavamman tavaraliikenteen eri puolille alueita.
Yritykset, jotka tarvitsevat hyviä kulkuyhteyksiä, kuten jakelu- ja logistiikkakeskukset, voivat hyötyä monista tieyhteyksistä. Hyvät yhteydet voivat houkutella lisää yrityksiä alueelle, mikä lisää työpaikkojen määrää ja taloudellista aktiivisuutta. Hyvät yhteydet eri suuntiin mahdollistavat tehokkaan kuljetus- ja tavaraliikenteen, mikä tekee alueesta houkuttelevan monille eri toimialoille
Monipuoliset tieyhteydet voivat parantaa alueen saavutettavuutta myös matkailijoille. Kaupungin ja sen lähialueiden nähtävyyksille, kulttuuriin, luontokohteisiin tai muihin vetovoimatekijöihin pääseminen on helpompaa, mikä voi lisätä matkailijoiden määrää ja tuloja.

Kartta 22
Raide-, lento- ja vesiliikenne

Esitetään merkittäväksi pääradan yhteystarvemerkinnällä suora ratayhteys Porista Helsinkiin kulkien Kokemäeltä Huittisten kautta maakuntarajalle .

Kartta 24
Terminaalitoimintojen alueet (tt)

Karttaa on merkitty vain olemassa olevat alueet.
Terminaalitoimintojenkin osalta voi olla kehittämisen kohdealueita. Uusien alueiden suunnittelua voi perustella sillä, että tarvitaan enemmän tilaa käsitellä kasvavaa tavaravirtaa ja tehostaa logistiikkaketjuja monipuolisen liikenneverkon solmukohtiin.
Tulevaisuudessa logistiikka- ja terminaalitoiminnassa saattaa tapahtua merkittäviä muutoksia, kuten automaation lisääntyminen ja digitalisaation myötä tapahtuva tehostuminen. Uusien alueiden suunnittelu voi perustella sillä, että ne mahdollistavat tällaiset innovaatiot ja tulevaisuuden tarpeet, kuten robotiikka, it-verkostojen kehittyminen ja älykkäät logistiikkaratkaisut.

Kartta 25
Selvitysalue

Esim. Huittisten kaupungin alueella tuuli- (Lintukangas) ja aurinkovoimahankkeiden (SUN2, Karsittu) aluerajaukset (se-au, se-tv) on esitetty kovin tarkkarajaisina. Alueet tulee osoittaa yleispiirteisemmällä aluerajauksella.

Kartta 26
Energiahuolto

Kaasuverkon yhteystarve merkinnän tulee soittaa myös Huittisten keskustaan, esim. Raumantien kautta. Kaasuverkoston yhteystarve turvaa energian toimitusvarmuuden, parantaa energiatalouden kustannustehokkuutta, tukee ympäristötavoitteita, mahdollistaa infrastruktuurin laajentamisen, tukee teollisuuden ja liiketoiminnan kehitystä sekä edistää alueellista kasvua ja elinvoimaisuutta.

Kartta 28
Kiertotalous ja jätehuolto
Karttaan on merkitty vain olemassa olevat alueet.

Kartta 29
Pohjavesialueet (pv)
Huittisten osalta kartan numeroinnit eivät vastaa listausta.

Kartta 31a
Harjumuodostuma (ge1)
Kartalta puuttuvat numerot 12 ja 17

Kartta 36e
Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö

Yleisesti merkintöjä tulee tarkastella kriittisesti maakunnan ja valtakunnan tasolla. Merkittävyyttä ei voi määritellä kuntarajojen eikä edes maakuntarajojen sisällä vaan huomioon tulee ottaa laajemmin valtakunnallinen tilanne. Julkisella sektorilla on tavoitteena vähentää huomattavasti käytössä olevia tilaneliöitä. Myös yritykset tarkastelevat tila-asioita kriittisesti. Tilojen käytön tapa muuttuu. Mikäli suojelumääräykset estävät purkamisen, merkintä kääntyy itseään vastaan kun rakennettu ympäristö rapistuu. Ilmiö näkyy jo nyt eri puolella valtakuntaa.

Kohteesta 27 tulee poistaa terveyskeskus. Suojelupäätös perustuu rakennuksen alkuperäisen arvoon. Vanhan osan korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää ja se on teknisesti haastavaa. Rakennukselle ei ole käyttötarkoitusta.

Kohde 21 tulee poistaa. Rakennukset on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoitukseen, jonka vaatimukset muuttuvat nopeasti. Rakennuksia ei ole tehty kestämään vuosikymmeniä.


7   Huittisten kaupungin osallistuminen Satakunnan kasvurahastoon

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi Satakunnan kasvurahaston 40.000 euron merkintäsumman palautuksen.


8   Ruokapalvelun ateriamaksut vuodelle 2025

Kaupunginhallitus päätti vahvistaa aterioista sekä muista tarjoiluista perittävät maksut 1.1.2025 alkaen liitteen mukaisesti.


9   Hyvinvointikoordinaattorin, työllisyyskoordinaattorin sekä ruokapalvelupäällikön virkanimikkeiden muuttaminen

Kaupunginhallitus päätti, että

1. hyvinvointikoordinaattorin virka muutetaan hyvinvointipäällikön viraksi 1.1.2025 alkaen.
2. työllisyyskoordinaattorin virka muutetaan nuorisopalvelupäällikön viraksi 1.1.2025 alkaen
3. ruokapalvelupäällikön virka muutetaan ruoka- ja puhtauspalvelupäällikön viraksi 1.1.2025 alkaen.

10   Ennakkoäänestyksen järjestäminen vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa

Kaupunginhallitus päätti, että

1. yleisenä ennakkoäänestyspaikkana toimii Huittisten kaupunginvirasto, käyntiosoite: Risto Rytin katu 36

2. - 4.4.2025 ja 7. - 8.4.2025 klo 9.00 - 19.00
5. - 6.4.2025 (la - su) klo 10.00 - 16.00

Vampulan kirjasto, käyntiosoite: Sallilantie 43

to 3.4.2025 klo 13.00 - 19.00
pe 4.4.2025 klo 10.00 - 16.00
ti 8.4.2025 klo 10.00 - 16.00

2. ennakkoäänestykset (laitosäänestys) suoritetaan Huittisissa terveyskeskuksessa, Kaarirannassa, Palvelukeskus Annalassa, Hoivakoti Tuulentuvassa, Iltatuulessa ja Tuulensoinnussa sekä Satakunnan vankilan Huittisten osastolla.


11   Vaalipäivän äänestyspaikka vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa

Kaupunginhallitus päätti, että varsinaisena vaalipäivänä

1. äänestysalueiden Huittinen 1, Huittinen 2 ja Huittinen 3 äänestyspaikka on Huittisten kaupunginvirasto, Risto Rytin katu 36
2. äänestysalueen Vampula 4 äänestyspaikka on Sallilan koulu, Sallilantie 63.

12    Vaalien ulkomainonta alue- ja kuntavaaleissa 2025

Kaupunginhallitus päätti, että ulkomainoskehikot sijoitetaan vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa seuraavasti:

1. Kirjaston/uimahallin alue
2. Torin alue
3. Sahkon alue
4. Entisen Vampulan terveysaseman viereinen parkkipaikka

Vaalien ulkomainonta sallitaan liitekartassa tarkoitetulla taajama-alueella kaupungin omistamilla alueilla ainoastaan tarkoitukseen varatuilla ulkomainostauluilla alue- ja kuntavaaleissa keskiviikkona 26.3.2025 alkaen.


13   Ajankohtaista edunvalvonnasta

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi käydyn keskustelun.


14   Tiedoksisaattoasiat

Kaupunginhallitus päätti merkitä seuraavat asiakirjat tiedoksi ja ettei se käytä KuntaL:n 92 §:n ja Huittisten kaupungin hallintosäännön 27 §:n mukaista otto-oikeutta:

Palaa otsikoihin