Kaupunginhallituksen kokouksen 20.1.2025 päätökset

4   Karsittu Green Energy Oy:n aurinkovoimahankkeen osayleiskaava

Kaupunginhallitus päätti

1. Hyväksyä 8.1.2024 päivätyn kaavaselostuksen sekä tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman, 10.12.2024 päivätyn Karsitun aurinkovoimalan osayleiskaavaluonnoksen sekä 15.11.2024 päivätyn kaavan laatijan vastineluettelon.
2. Pyytää osayleiskaavaluonnoksesta 8.1.2025 päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetut luonnosvaiheen ennakkolausunnot.
3. Asettaa osayleiskaavaluonnos valmistelumateriaaleineen nähtäville 30 päiväksi (alueidenkäyttölaki 62 §, MRA 30 §).

5   OX2 Finland Oy:n Huittisten aurinkovoimalahankkeen osayleiskaava

Kaupunginhallitus päätti

1. hyväksyä tarkistetun aluerajauksen.
2. hyväksyä 20.1.2025 päivätyt kaavan laatijan vastineen, Huittisten aurinkovoimalan osayleiskaavaluonnoksen, sekä tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman.
3. pyytää osayleiskaavaluonnoksesta 20.1.2025 päivätyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetut luonnosvaiheen ennakkolausunnot.
4. asettaa osayleiskaavaluonnos valmistelumateriaaleineen nähtäville 30 päiväksi (alueidenkäyttölaki 62 §, MRA 30 §).

Antti Heikkilä ja Arto Metsämäki poistuivat kokouksesta esteellisinä (intressijäävi) tämän pykälän käsittelyn ajaksi.


6   Lausunto Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle rakennusjärjestysehdotus 2025:tä

Kaupunginhallitus päätti esittää seuraavia huomioita rakennusjärjestysehdotuksesta:

1 luku, Yleistä

5 § Hyvä rakentamistapa

Pykälän ensimmäisessä momentissa vaaditaan, että "Rakentaminen on suoritettava käyttäen hyväksyttyjä tai uusia hyväkuntoisia materiaaleja". Ehdotamme, että "uusia hyväkuntoisia" sijaan käytettäisiin ilmaisua "uusia ja käyttötarkoitukseen soveltuvia". Käytettävien materiaalien kelpoisuus rakentamiseen tulee todeta, olipa materiaali uusi tai kierrätetty. Tämä olisi yksielitteisempi tapa ilmaista vaade rakennusmateriaalin laadulle.

Toisessa momentissa ohjataan, että "Rakentamisessa tulee käyttää ammattitaitoisia osapuolia". Ammattitaitoisen voi ymmärtää monella tavalla ja ehdotammekin, voisiko sen korvata sanalla "päteviä".

2 luku, Rakentamisen luvanvaraisuus

6 § Lupaa edellyttävät rakentamiskohteet

Luettelossa käytetään ilmaisua "viisi luonnollista henkilöä". Ehdotamme, että "luonnollisten henkilöiden" sijaan käytettäisiin ilmaisua "henkilöä". Luonnollisen henkilön määritelmä ei liity kohtaan, minkä takia ilmaisu tulisi vaihtaa. Jos "luonnollisella henkilöllä" tarkoitetaan keskivertokokoista henkilöä, tulisi se ilmaista niin. Luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan oikeuskelpoista ihmistä.

7 § Luvanvaraisuudesta vapautetut rakentamiskohteet

7.7 Aurinkosähköjärjestelmät

Toisessa kappaleessa on määrätty, että "Katolle sijoitettavat aurinkopaneelit tulee sijoittaa kattokaltevuuden mukaisesti". Jos aurinkopaneelit sijoitetaan kattokaltevuudesta poiketen, tuleeko silloin hakea lupa? Esimerkiksi, jos tasakatolle haluaa asentaa viistoon sijoitetut aurinkopaneelit.

Viimeisessä kappaleessa määrätään, että "Suojelluissa kohteissa ja arvokkaassa kulttuuriympäristössä järjestelmää ei saa sijoittaa pääkadun puoleiselle sivulle". Sijoittelun tulisi ennemmin olla harkinnanvaraista ja perustua museon lausuntoon. Suojelluissa sekä kulttuuriympäristön kohteissa myös muut julkisivut voivat olla merkittäviä, minkä takia ei voida yksioikoisesti määrittää, että vain yhdelle tietylle edustusasemassa olevalle julkisivulle ei saa sijoittaa aurinkopaneeleita.

7.8 Julkisivuun kiinnitettävät laitteet

Ensimmäisessä kappaleessa luetellaan erilaiset luvanvaraisuudesta vapautetut julkisivuun kiinnitettävät laitteet, näitä ovat mm. julkisivuun kiinnitettävät kilvet ja markiisit. Olisiko laitteille tarpeen asettaa rajaa määrälle tai koolle?

7.11 Lantalat, lietesäiliöt ja laakasiilot

Kohdassa kerrotaan, että luvanvaraisuudesta on vapautettu "asemakaava-alueen ulkopuolella maatilan tilakeskuksen alueelle sijoittuva kattamaton lantala, lietesäiliö ja laakasiilo, tilavuus alle 500 m³". Onko kyseisenlaisille kohteille tarpeen määritellä tarvittavaa etäisyyttä rajasta, vai onko se mahdollista sijoittaa naapurin rajaan kiinni?

8 § Luvanvaraisuudesta vapautettavat korjaustyöt ja muutostyöt

8.3 Julkisivun ja katon muutokset

Ensimmäisessä kappaleessa on lueteltu, mitkä julkisivuun ja katon muotoon liittyvät muutostyöt on vapautettu luvanvaraisuudesta. Tällaisia ovat mm. julkisivun ja katon värisävyn muutokset, julkisivupinnoituksen uusiminen ja ei-suojeltuun tai ei-kulttuurihistorialliseen rakennukseen uuden alle 3 m²:n kokoisen ikkuna- tai oviaukon tekeminen. Kohdan alussa tulisi mainita, että muutostoimenpiteet tulee toteuttaa asemakaavamääräykset huomioiden, mikä on sisällytetty luettelon kohtaan 3: "rakennusten julkisivun ja katon värisävyn muutokset, kun noudattaa kaavamääräyksiä ja rakennustapaohjeita tai milloin niitä ei ole, muutos ympäröivään rakennuskantaan nähden sopiva". Asemakaavamääräyksissä voi kuitenkin olla määräyksiä mm. rakennuksen aukotukseen, värisävyyn ja materiaaleihin liittyen.

3 luku, Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset

11 § Rakennuspaikan vaatimukset ja rakennusoikeus

11.1 Yleiset määräykset

Kolmannessa kappaleessa määrätään, että "rakennuspaikan pinta-alan tulee täyttää uuden rakennuspaikan koolle asetetut vaatimukset". Lauseessa voisi olla selkeyden vuoksi viittaus lakipykälään, jossa nämä vaatimukset määritellään (alueidenkäyttölaki 116 §).Viimeisessä kappaleessa määrätään, että "Asemakaava-alueen ulkopuolella saa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja sijoittaa maanpinnan alapuolelle". Tähän tulisi lisätä, ettei maanpinnan alapuolelle saa sijoittaa tiloja tulva-alueilla tai tulva-alueet tulisi huomioida, mikäli tiloja suunnitellaan maanpinnan alapuolelle.

11.3 Rakennuspaikan koko ja rakentamisen määrä

11.3.3 Vesistön ranta-alue, lomarakennuspaikka ja 11.3.4 Vesistön ranta-alue, pysyvän asumisen paikka

11.3.3 määrätään, että vapaa-ajan asuinrakennuspaikan rakennusoikeus on 140 k-m², kuitenkin enintään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta. Sen sijaan 11.3.4 määrätään, että ranta-alueelle sijoittuvan pysyvän asuinrakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Olisiko myös pysyvän asumisen rakennusoikeudelle ranta-alueella tarpeen asettaa enimmäismäärä kerrosalaneliömetreissä?

5 luku, Ympäristön huomioiminen rakentamisessa

14 § Rakennuskohteen sopeutuminen ranta-alueille

Viimeisessä virkkeessä määrätään, että "luvanvaraisen rakennuksen sijainnin rakennuspaikalla ja etäisyyden rantaviivasta tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy". Tämä on asia, minkä tulisi koskea kaikkea rakentamista, eli ehdotamme, että lauseesta jätetään sana "luvanvaraisen" pois.

15 § Arvokkaat ja suojellut ympäristöt ja kohteet

15.5 Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen

Ensimmäisessä kappaleessa ohjataan, että "rakentamisen suunnittelussa tulee huomioida puiden ja viheralueiden säilyttäminen ja lisääminen". Voitaisiinko tässä vahvistaa luonnon monimuotoisuuden huomioimista niin, että "viheralueiden" sijaan olisi "muun etenkin luonnonmukaisen kasvillisuuden". Kasvillisuus olisi asianmukaisempi ja tarkoituksenmukaisempi termi tässä yhteydessä.

7 luku, Työmaajärjestelyt

19 § Työmaan perustaminen, käyttö ja siistiminen

19.1 Työmaan perustaminen ja aitaaminen

Ensimmäisessä ja kolmannessa lauseessa toistetaan sama asia. (Työmaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaa on erotettava ympäristöstään tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla.)

12 luku, Rakennusjärjestyksen noudattaminen

35 § Vähäinen poikkeaminen

Pykälän toisessa momentissa määritellään, että "asemakaavan mukaisesta rakennusalasta poikkeaminen enintään puolet katsotaan vähäiseksi, mikäli ylitys on enintään puolet". Yleisellä tasolla ei voida todeta, että asemakaavassa määrätystä rakennusalasta puolella poikkeaminen olisi vähäistä. Asemakaavoja on erilaisia, joissain rakennusala on määrätty tarkemmin, jolloin alue on pieni. Joissain taas alue voi kattaa melkein koko tontin, jolloin rakennusala voi olla suurempi alue kuin sen ulkopuolinen alue. Rakennusala merkintää pohjustaa erilaiset syyt, jotka voivat juontaa juurensa esimerkiksi alueen kaupunkikuvaan. Tällöin, jos rakennusalasta poiketaan puolella, vaikutus voi olla huomattava eikä suunniteltu maankäyttö toteudu. Vähäinen poikkeaminen voisi ennemmin olla enintään neljäsosa.

Lisäksi samassa momentissa todetaan, että "vähäistä poikkeaminen voi olla myös silloin kun perustellusta syystä poiketaan asemakaavamääräyksissä annetuista rakennuksen ulkomuotoa koskevista määräyksistä (esim. kattokaltevuus)". Kaavamääräykset perustuvat erilaisiin tavoitteisiin, esimerkiksi tietynlaisen kaupunkikuvan säilyttämiseen tai tukemiseen. Rakennuksen ulkomuotoa koskevat määräykset ovat yhtä lailla perusteltuja, kuin muutkin määräykset. Niitä ei tulisi asettaa alempiarvoiseen asemaan kuin toisenlaisia kaavamääräyksiä. Asemakaavamääräyksistä voidaan perustellusta syystä poiketa, mutta poikkeamisessa tulisi kuulla esim. kaavoitusviranomaisen kantaa. Ehdotamme, että kyseinen lause poistetaan.


7   Lausunto Sun 2 Oy:n Huittisten aurinkopuiston läntisen osan 400 kV voimanjohtohankkeesta

Kaupunginhallitus totesi, että

1. Voimajohtohankkeesta ei ole huomautettavaa, koska suunniteltu voimajohdon johtoreitti sijoittuu osittain olemassa olevan johtokäytävän viereen ja johtoreitin lähistöllä ei ole asutusta.
2. Johtoreitin sijainti on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyn mukainen.
3. Mikäli reittiin tai hankkeen toteutukseen tulee merkittäviä muutoksia, asia tulee toimittaa uudelleen lausunnolle.

Antti Heikkilä ja Arto Metsämäki poistuivat kokouksesta esteellisinä (intressijäävi) tämän pykälän käsittelyn ajaksi.


8   Vuoden 2025 käyttösuunnitelman hyväksyminen

Kaupunginhallitus hyväksyi liitteen mukaisen kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan käyttösuunnitelmat vuodelle 2025 sekä liitteessä esitetyt tarkennetut toimenpiteet toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi.


9   Valtiovarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta sekä kotikuntakorvauksen perusosasta vuodelle 2025

Kaupunginhallitus merkitsi valtiovarainministeriön päätöksen tiedoksi ja päätti, ettei hae siihen muutosta.


10   Kaupunginjohtajan osallistuminen Joutsenten Reitti ry:n opintomatkalle Portugaliin

Kaupunginhallitus päätti myöntää kaupunginjohtaja Viveka Lannelle oikeuden osallistua Joutsenten Reitti ry:n järjestämälle opintomatkalle 24. - 28.3.2025 Portugaliin.

Viveka Lanne poistui kokouksesta esteellisenä (intressijäävi) tämän pykälän käsittelyn ajaksi.


11   Ajankohtaista edunvalvonnasta

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi käydyn keskustelun.


12   Tiedoksisaattoasiat

Kaupunginhallitus päätti merkitä seuraavat asiakirjat tiedoksi ja ettei se käytä KuntaL:n 92 §:n ja Huittisten kaupungin hallintosäännön 27 §:n mukaista otto-oikeutta:

1. Muistio vanhusneuvoston kokouksesta 4.12.2024.
2. Muistio vammaisneuvoston kokouksesta 9.12.2024.
3. Pöytäkirja nuorisovaltuuston kokouksesta 9.12.2024.
4. Pöytäkirja sivistysvaliokunnan kokouksesta 11.12.2024.
5. Pöytäkirja tarkastuslautakunnan kokouksesta 12.12.2024.
6. Pöytäkirja Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnan kokouksesta 10.12.2024.
7. Pöytäkirja Etelä-Satakunnan ympäristöterveyslautakunnan kokouksesta 17.12.2024.
8. Pöytäkirja Satakuntaliiton maakuntahallituksen kokouksesta 16.12.2024.
9. Pöytäkirjan ote Satakunnan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston kokouksesta 5.11.2024 § 37: Nuorisovaltuuston toimikauden pidentäminen.
10. Maa- ja metsätalousministeriön päätös 19.12.2024: Vesistöalueiden ja merenrannikon merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen.
11. Maa- ja metsätalousministeriön päätös 19.12.2024: Vesistöalueiden ja merenrannikon merkittävien tulvariskialueiden tulvaryhmien asettaminen.
12. Satakuntaliitto: Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus - Satakunnan alueellinen suunnitelma.
13. Samk:n raportti 9.12.2024 Tapahtumaosaamiselle virtaa seutukaupunkeihin -hankkeen loppuraportti.
14. Kiinteistönluovutusilmoitukset.
15. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat:

• hallintojohtaja §:t 37 - 43 ja 1 - 3
• sivistysjohtaja §:t 70 - 72
• vs. ruokapalvelupäällikkö §:t 11
• elinvoimajohtaja §:t 13
• tekninen johtaja §:t 34 - 39

Palaa otsikoihin