Kaupunginhallituksen kokouksen 10.1.2022 päätökset

Kaupunginhallitus päätti antaa valtionvarainministeriölle vuokra-asetusluonnoksesta seuraavan lausunnon: 

Pääomavuokra

Asetusluonnoksen mukaan pääomavuokra muodostuu toimitilan teknisen arvon perusteella ja tuottovaatimuksena on 6 % teknisestä arvosta. Asetusluonnoksen ehdotustekstin mukaan ”Tuottovaatimus kuvaa kiinteistöön sidotun oman ja vieraan pääoman kustannuksia, kiinteistön kulumista kuvaavia poistoja, mahdollista maavuokran osuutta ja teknistä riskiä”. Huittisten kaupungin näkemyksen mukaan maavuokran huomioiminen pääomavuokrassa jää epäselväksi ja sen vaikutusta tulee täsmentää.

Asetusluonnoksessa ei ole otettu kantaa vuokrakaudella tehtävien investointien vaikutuksesta vuokraan ja tarkistetaanko pääomavuokraa toteutuneiden investointien perusteella.

Tekninen arvo

Rakennuksen teknisen arvon laskennan perusteena käytetyt käsitteet pitää täsmentää. Jää epäselväksi viitataanko tekstissä lakisääteiseen kirjanpitoon ja kirjanpidon mukaiseen rakennuksen arvoon, vai alkuperäiseen rakennuksen hankinta-arvoon vai jo olemassa olevaan alalla yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan määritettyyn tekniseen arvoon.

Aiemmassa asetusluonnoksessa oli maininta, että pääomavuokran laskennassa voidaan käyttää kunnilla jo olemassa olevia rakennusten teknisiä arvoja, jos arvo on alalla yleisten hyväksyttyjen periaatteiden mukaan määritelty. Usean Satakunnan kunnan kiinteistönpidossa, mukaan lukien Huittinen, on pitkään hyödynnetty teknisen arvon määrittelyä. Huittisten kaupungin näkemyksen mukaan myös uudessa asetuksessa tulisi mahdollistaa alalla yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan määriteltyjen teknisten arvojen käyttö vuokranmäärityksessä.

Ylläpitovuokra

Asetusluonnoksen mukaan kiinteistön ylläpitokustannukset lasketaan käyttämällä keskimääräisiä rakennustyyppikohtaisia ylläpitohintoja liitteen mukaisesti. Huittisten kaupungin näkemyksen mukaan ylläpitovuokra tulisi aina olla mahdollista määritellä todellisten kustannusten perusteella. Myös siivouskustannusten sisällyttäminen ylläpitovuokraan tulisi olla mahdollista ainakin sellaisissa kohteissa, joissa hyvinvointialueen osuus vuokrattavasta kokonaisuudesta on hyvin pieni, kuten kouluissa.  

Taloudelliset vaikutukset

Asetusluonnoksen mukaan vuokrasopimukset ovat voimassa vähintään 31.12.2025 asti. Kunnan näkökulmasta vuokra-aika on lyhyt ja kiinteistöihin kohdistuu merkittävä kuntataloudellinen riski siirtymäkauden jälkeen. Riski on merkittävä, koska osa kiinteistöistä todennäköisesti jää vuokraamatta ja näin ollen kunnan vastuulle. Näihin rakennuksiin kunnan on löydettävä uudenlaista toimintaa tai ne on poistettava käytöstä. Kunnalla on mahdollisesti velkaa kiinteistöstä ja kunnalle voi aiheutua alijäämää kiinteistön käyttämättä jäämisestä. Asetusluonnoksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei ole käsitelty kuntien kiinteistöriskiä mitenkään.

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

Keskustelun kuluessa Tinja Tähtinen esitti Aulikki Kuisman ja Mikko Kauniston kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu päätösehdotus, puheenjohtaja totesi asian vaativan äänestystä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan pohjaehdotusta, äänestävät ”JAA” ja ne, jotka ovat Tinja Tähtisen kannatetun päätösehdotuksen kannalla, äänestävät ”EI”.

Suoritetussa äänestyksessä ”JAA” äänesti Arto Metsämäki, ”EI” äänestivät Tinja Tähtinen, Niina Immonen, Tuomas Toivola ja Mikko Kaunisto, Hannu Haapasalo, Antti Heikkilä, Aulikki Kuisma ja Aila Hänninen. Äänin 1 – 8 puheenjohtaja totesi Tinja Tähtisen kannatetun päätösehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kaupunginhallitus päätti todeta lausuntonaan seuraavaa. Päätös on äänestyksen tulos.

"Levonen perustaa vaatimuksensa palkallisesta virkavapaasta tenttiin lukemiseksi virheellisesti tehtyyn päätökseen, jolla ylilääkäri oli 15.2.2019 myöntänyt lääkärille palkallisen lukuloman erikoislääkäritenttiin lukemista varten. Päätös oli kaupungissa vuodesta 2011 johdonmukaisesti noudatetun koulutusohjeen ”Huittisten kaupungin periaatteet henkilöstön koulutuksessa” vastainen. Koulutusohjeen kohdan 1.5 ”Jatkokoulutus” mukaan

”Työnantajalla on mahdollisuus harkintansa perusteella:

-        osallistua osittain koulutus- ja/tai matkakustannuksiin

-        mahdollistaa koulutukseen osallistumista myös henkilön normaalina palkallisena työaikana.”

”Työnantajan osallistuminen jatkokoulutuksen kustannuksiin käsitellään aina tapauskohtaisesti ao. toimialan valmistelun perusteella kaupunginhallituksen henkilöstöjaostossa. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön tasapuolinen kohtelu.”

Em. koulutusohjeen kohdan 1.5 mukaan lukuloma tenttiin ei ole ko. säännöksen tarkoittamaa koulutusta.

Missään muussakaan kaupungin ohjeistuksessa tai säännössä ei ole säännelty niin, että lukuloma tenttiin voisi olla palkallista koulutusta.

Kaupungin hallintosäännön liitteen esimiehiä koskevan ratkaisuvallan kohdassa 5 säädetään, että esimiehet

”oikeuttavat/määräävät henkilön osallistumaan koulutukseen määrärahojen puitteissa. Kokonaiskestoltaan yli viiden päivän kestävien koulutusten kustannuksista ja työajan käytöstä pitää etukäteen neuvotella hallintosihteerin kanssa.”

Ylilääkäri, tehdessään Levosen mainitseman viranhaltijapäätöksen vuonna 2019, ei ole noudattanut em. hallintosäännön liitteen 5 kohdan mukaista menettelyä, koska hän ei neuvotellut asiasta ennen päätöksentekoa hallintosihteerin kanssa. Ylilääkärin päätöstä ei pystytty aikanaan oikaisemaan, koska tieto tuli henkilöstöhallinnon tietoon myöhässä ja se oli tehty keskustelematta henkilöstöhallinnon edustajan kanssa. Kyseisessä tapauksessa palkallinen lukuloma oli anottu ajalle 14.1. – 27.1.2019, henkilöstöhallinto-ohjelma Populuksessa se oli hyväksytty esimiehen toimesta 1kk jälkikäteen 15.2.2019. Tämän johdosta se oli mennyt vasta maaliskuun palkka-ajoon, jolloin se huomattiin ja palkkasihteeri raportoi asiasta henkilöstöhallintoon 8.3.2019. Luottamuksensuojan periaatteesta johtuen lääkärille annettua edunsuovaa päätöstä ei enää jälkikäteen voitu muuttaa.

Päätöksenteon aikajänne on siis ollut pitkä ja päätös valmisteltu henkilöstöhallinnon tietämättä, joten henkilöstöhallinnolla henkilöstön tasapuolista kohtelua vaaliessaan ei ole ollut mahdollisuutta puuttua siihen määräaikojen puitteissa. Muita vastaavia anomuksia palkallisen lukuloman saamiseksi ei ole kaupungissa saatettu vireille, koska henkilöstöä on suullisiin kysymyksiin vastattaessa ohjeistettu, että palkallista lomaa tenttiin lukemiseen ei myönnetä. Toisin sanoen kyseessä on yksittäistapaus, joka on aiheutunut esimiehen virheellisestä menettelytavasta.

Ylilääkärin tekemä virheellinen päätös ei ole edellyttänyt uuden ohjeistuksen antamista vastaavanlaisiin tapauksiin. Ohjeistus on edelleen ollut se, että päätökset palkallisista koulutukseen osallistumisesta yli viiden päivän osalta on tehtävä yhteistyössä hallintosihteerin kanssa ja palkallista lukulomaa tentteihin ei myönnetä.

Levonen vetoaa oikaisuvaatimuksessaan viranhaltijoiden tasapuoliseen kohteluun ja luottamuksensuojan periaatteeseen. Yksittäinen, virheellisellä menettelyllä tehty päätös ei perusta luottamuksensuojaa eikä se ole relevantti tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Virheellisesti tehtyä päätöstä ei voida pitää noudatettua käytäntöä muuttavana ennakkotapauksena.

Asiassa ei ole toimittu Hallintolain 2 luvun hyvän hallinnon perusteiden vastaisesti. Palkallisen lukuloman epäämisen muutoksenhakuprosessi edellytti tulkintaa ja harkintaa. Ensi vaiheessa yhdessä KT:n (Kuntatyönantajat) kanssa tulkitsimme, että asiassa on kyse palkasta ja siten KVTES:n sopimuksen tulkinnasta, jonka piiriin kuuluvat erimielisyydet ratkaistaan ammattijärjestöjen välisillä neuvotteluilla. Neuvottelujen aikana tulkintaa kuitenkin muutettiin siten, että asiassa muutoksenhakua haetaankin oikaisuvaatimuksella henkilöstöjaoston päätöksestä, jolla lukuloma evättiin. Levosen mainitsema viivyttely johtui siis asian muutoksenhakuprosessin tulkinnanvaraisuudesta.

Koska esitetyillä perusteilla asiassa ei ole toimittu vastoin tasapuolisen kohtelun vaatimusta Levosta syrjivästi eikä asiassa muutoinkaan ole toimittu lain tai säännösten vastaisesti, kaupunginhallitus päätti esittää, että valitus perusteettomana hylätään."

Keskustelun kuluessa Tinja Tähtinen esitti Mikko Kauniston kannattamana, että vastineen viimeinen kappale muutetaan niin, että "Kaupunginhallitus esittää, että valitus hyväksytään".

Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu päätösehdotus, puheenjohtaja totesi asian vaativan äänestystä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan pohjaehdotusta, äänestävät ”JAA” ja ne, jotka ovat Tinja Tähtisen kannatetun päätösehdotuksen kannalla, äänestävät ”EI”.

Suoritetussa äänestyksessä ”JAA” äänestivät Arto Metsämäki, Hannu Haapasalo, Antti Heikkilä ja Aulikki Kuisma. ”EI” äänestivät Tinja Tähtinen, Niina Immonen, Tuomas Toivola ja Mikko Kaunisto. Aila Hänninen jätti äänestämättä. Äänin 4 – 4 puheenjohtaja totesi puheenjohtajan äänen myötä kaupunginjohtajan ehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi.

1. Pöytäkirja nuoriso- ja liikuntavaliokunnan kokouksesta 9.12.2021.
2. Pöytäkirja nuorisovaltuuston kokouksesta 13.12.2021.
3. Pöytäkirja perusturvavaliokunnan kokouksesta 16.12.2021.
4. Pöytäkirja Satasote johtoryhmän kokouksesta 25.11.2021.
5. Pöytäkirja Satasote ohjausryhmän kokouksesta 9.12.2021.
6. Pöytäkirja Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnan kokouksesta 14.12.2021.
7. Pöytäkirja Sasky koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksesta 15.12.2021.
8. Pöytäkirjan ote Forssan kaupunginvaltuuston kokouksesta 13.12.2021 § 136: Jätelautakunnan vaali.
9. Korkeakosken Seutu ry:n toteutusraportti Huittisten Loimankosken yläpuolisen osan ennallistamisesta ja kunnostamisesta.
10. Työttömyysprosentit Huittisissa.
11. Väkiluvun kehitys vertailukunnissa 30.11.2021.
12. Satakuntaliiton kaavoituskatsaus 2021.
13. Kaupanvahvistajien kiinteistönluovutusilmoitukset.
14. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat: