Momman Siina
Kankuri Siina Rinne 1859–1940
Huittisten Lauttakylässä 19.10.1859 syntynyt tyttö sai kasteessa nimekseen Eufrosyyne Josefiina, joka pian lyheni Siinaksi. Siina oli Huhkolan rengin Juho Matinpojan ja tämän vaimon Anna Elisabeth Tuomontyttären ensimmäinen tytär.
Siina osasi lukea ja kirjoittaa. Nämä olivat tuohon aikaan harvinaisia taitoja renkiperheen lapselle. Ilmeisesti rusthollariperheestä lähtöisin ollut äiti opetti kaikki lapsensa lukemaan ja kirjoittamaan.
Siina jäi ihmisten mieliin paitsi taitavana käsityöihmisenä, myös värikkäästi pukeutuneena oman tiensä kulkijana. Siina ei koskaan mennyt naimisiin – hän suhtautui miehiin hyvin varauksellisesti. Hän ei hevin suostunut miesväkeä edes kättelemään. Ainakin kädet täytyi kättelyn jälkeen huolellisesti pestä tai vähintään pyyhkäistä hameenhelmaan!
Sujuvasanainen kädentaitaja
Siina muistetaan myös sujuvasta sanankäytöstään. Ronskin kielenkäytön lisäksi Siina taisi runosäkeiden sommittelun. Siinan runoja on säilynyt vain muutamia. Masennuskausinaan hän maallisuuden pelossa poltti runovihkojaan, mutta esimerkkejä hänen sanallisesta luovuudestaan on säilynyt taidokkaissa kuviovirkkaustöissä.
Siina elätti itsensä parikymmenvuotiaasta asti kiertävänä kankurina kotipitäjässään Huittisissa. Siina kutoi kankaita mm. pappilassa ja muissa paikkakunnan isoissa taloissa. Kankuri haettiin tavaroineen taloon hevoskyydillä, ja hän asui talossa kutomisen ajan.
Vapaa-aikansa Siina käytti omia käsitöitään tehden. Niissä hän sai toteuttaa luovuuttaan ja käyttää sommittelutaitoaan. Siina käytti töissään venäläisperäistä kuviovirkkaustekniikkaa, joka oli tuolloin varsin tuntematon. Kirjovirkkauksessa muodostetaan kuvioita erivärisillä langolla, joita kuljetetaan silmukkakerroksen sisällä.
Siina valmisti kuviovirkkaamalla mm. alushameita, lapasia eli tikkureita, päähineitä, pannumyssyjä, pusseja ja villasukkia. Siinan töistä kuuluisin on omista hiuksista virkattu hame, joka on aikanaan ostettu Suomen Kansallismuseon kokoelmiin.
1930-luvun lopulla Siina oli jo täysin sokea. Tästä huolimatta Siina teki edelleen käsitöitä, ainakin lapasia sisarusten lapsille. Viimeiset vuotensa Siina ja Matilda-sisar viettivät veljensä tyttären luona. Siina kuoli vuonna 1940.