Käytännön asioita varhaiskasvatuksesta

Huoltajat ottavat itse yhteyttä lapsen tulevaan varhaiskasvatusyksikköön ja sopivat tutustumiskäynnistä ennen hoidon aloitusta. Tutustuminen tapahtuu yhdessä huoltajan kanssa. Huoltaja on vastuussa lapsestaan tutustumisen ajan. Hoitosuhde ja vastuu alkavat vasta, kun lapsella on virallisesti varhaiskasvatuspaikka. Myös vakuutus on voimassa vasta hoitosuhteen alettua.

Pääsääntöisesti varhaiskasvatukseen  tulevan lapsen tuo ja hakee lapsen huoltaja. Jokaiselle lapselle laaditaan hoitosopimus, jossa sovitaan kirjallisesti hoitoaika ja varahakijat.

Lapsen huoltajat ovat vastuussa lapsen turvallisuudesta yksikköön tultaessa siihen asti, kun lapsi on luovutettu työntekijälle. Vastaavasti päivän jälkeen vastuu siirtyy huoltajalle, kun lapsi on luovutettu hakijalle/ mobiilikirjaus on tehty. 

Lapsi luovutetaan ainoastaan henkilöille, joista ollaan huoltajien kanssa yhdessä sovittu. Hoitosuhteen alussa sovitaan lapsen varahakijat varhaiskasvatussopimukseen. Henkilökunta ei voi luovuttaa lasta tuntemattomalle henkilölle.

Henkilöstö voi ottaa yhteyttä varahakijoihin myös yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi jos huoltaja on joutunut onnettomuuteen tai on muuten kyvytön huolehtimaan lapsesta. Tapauskohtaisissa tilanteissa huoltajan kanssa voidaan myös sopia, että joku muu kuin lapsen aiemmin varahakijaksi sovittu henkilö hakee lapsen. Näissä tilanteissa varmistus huoltajalta tulee saada kirjallisena.

Sairaan lapsen ei pidä tulla varhaiskasvatukseen. Epäselvissä tilanteissa, kuten silloin, jos kyseessä on allergia, keskustelkaa asiasta lääkärin ja henkilökunnan kanssa. Hoitopaikkaan on ilmoitettava lapsen poissaolosta. Tarttuvien tautien kohdalla myös varhaiskasvatuksessa olevien sisarusten olisi hyvä olla poissa.

Varhaiskasvatuksessa ei voida hoitaa sairasta lasta. Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan vanhempaa aikuisen valvonnassa. Aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden.

Jotta lapsi voi palata takaisin hoitopaikkaan sairastelun jälkeen, tulee arvioida ennen kaikkea lapsen yleistila sekä taudin mahdollinen tarttuvuus.

Varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen keskeisenä tavoitteena on edistää lapsen  myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia. Ruokakasvatusta toteutetaan niin päivittäisissä ateriahetkissä kuin osana varhaiskasvatuksen muuta toimintaa. 

Kokopäivähoidossa tarjotaan aamupala, lounas ja välipala. Esiopetuksessa tarjotaan lounas. Osapäivähoidossa lapsi saa ne ateriat, jotka ko. ajalla muillekin tarjotaan.

Varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa lapsi saa eritysruokavalion mukaiset ateriat, kun erityisruokavalioon on selvät lääketieteelliset tai eettiset syyt. Mitään ruoka-ainetta ei vältetä varmuuden vuoksi. Lääkäri tai terveydenhoitaja antaa todistuksen eritysruokavalioista. Myös ravitsemusterapeutti voi antaa lausunnon lapsen erityisruokavalion toteuttamisesta.

Huoltaja toimittaa “Ilmoitus erityisruokavaliosta” -lomakkeen perhepäivähoitajalle tai lapsen oman ryhmän työntekijälle. Ryhmäperhepäivähoidossa tai päiväkodissa ryhmän työntekijä vastaa tiedon toimittamisesta keittiölle. Allergia- tai erityisruokavaliotietoja ei oteta vastaan muuten (esim. Vesa-palvelun kautta).

Huoltajien tulee toimittaa uusi todistus/lausunto erityisruokavalioista toimintakauden alussa/vuosittain (ei koske keliakiaa/diabeetikon ruokavaliota) sekä hoitopaikan vaihtuessa. Huoltajien tulee ilmoittaa kirjallisesti erityisruokavalioihin liittyvistä muutoksista lapsen ryhmään, josta tieto toimitetaan keittiölle. Rajoitusten purkaminen vaatii kirjallisen ilmoituksen.

Keliakia
Keliakiaruokavalion saaminen edellyttää diagnosoitua keliakiaa.

Diabetes
Varhaiskasvatuksessa tarjottava perusruoka sopii diabeetikoille. Ateriasuunnitelma tulee toimittaa.

Allergiat
Vilja-, maito-, muna-, kala-allergia tai muu ruoka-aineallergia tulee aina olla lääkärin toteama. Mikäli ruokavalio on erityisen rajoittunut, liitetään ilmoitukseen yksilöllinen ruokavaliosuunnitelma.

Laktoosi-intoleranssi
Vähälaktoosisen tai laktoosittoman ruokavalion tarvitaan todistus/ilmoitus terveydenhoidosta. Päiväkodeissa ruoka on laktoositonta, mahdollisia poikkeuspäiviä lukuun ottamatta.

Uskonnolliset & eettiset ruokavaliot
Uskonnollisista ja eettisistä ruokarajoituksista tulee täyttää ja toimittaa ilmoitus (huoltaja täyttää, ei terveydenhoito).

Ilmoitus erityisruokavaliosta varhaiskasvatuksessa

Huittisten kaupungilla on If:ssä tapaturmavakuutus, joka korvaa varhaiskasvatuksessa lapselle tapahtuneiden tapaturmien hoidon. Tapaturmalla tarkoitetaan on äkillistä, ulkoista, ruumiinvamman aiheuttavaa odottamatonta tapahtumaa, joka sattuu vakuutetun tahtomatta.

Mikäli tapaturman johdosta käytätte Satakunnan hyvinvointialueen tai ambulanssin palveluita, lasku voidaan lähettää suoraan Huittisten kaupungille osoitettuna. Lasku pitää ehdottomasti olla osoitettuna Huittisten kaupungille, eikä se saa olla kirjoitettuna lapsen nimellä. Muistakaa kertoa, että kyseessä on varhaiskasvatuksessa tapahtunut tapaturma. Mikäli lasku on lapsen nimellä, huoltaja maksaa laskun ensin itse.

Mikäli huoltaja maksaa itse jotain varhaiskasvatuksessa tapahtuneen tapaturman johdosta aiheutuvia kuluja, huoltaja toimittaa laskukopion (lääkkeistä myös lääkemääräyksen) ja omat henkilötiedot pankkitilitietoineen varhaiskasvatustoimistoon, josta tiedot lähetetään If vakuutusyhtiölle sähköistä palvelua käyttäen.

Vakuutusyhtiö korvaa vain julkisen palvelun käytöstä aiheutuvia kuluja. Mikäli on tarvetta kustannukseltaan suurille toimenpiteille, niistä kannattaa aina etukäteen olla yhteydessä korvauksen saamiseksi.

Vapaa-ajan tapaturman johdosta kaupungin vakuutus ei korvaa mitään.

Varhaiskasvatuspaikka voidaan irtisanoa Vesa-palvelun kautta. Muistathan ilmoittaa myös lapsesi varhaiskasvatusyksikköön asiasta.

Mikäli lapsellasi on varhaiskasvatuspaikka Nappulanurmessa, huomioithan irtisanomisajan, jonka olet hyväksynyt sopimusta tehdessäsi. 

Muistutus ja kantelu

Varhaiskasvatuspalveluiden laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toiminnasta vastaavalle päiväkodin johtajalle tai varhaiskasvatusjohtajalle (varhaiskasvatuslaki 540/2018). 

Ennen muistutuksen tai kantelun tekemistä on suositeltavaa selvittää asiaa varhaiskasvatuspalvelua antaneessa toimintayksikössä, jossa voidaan selvittää asiassa mahdollisesti tapahtuneita puutteita ja virheitä. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti.

Vastaus muistutukseen tulee antaa kirjallisena kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Muistutuksen tekeminen ei rajoita oikeuttasi kannella asiastasi varhaiskasvatusta valvoville viranomaisille. 

Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) on kansallinen tietovaranto, joka sisältää tietoja varhaiskasvatustoimijoista, varhaiskasvatuksen toimipaikoista, varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, lasten huoltajista, varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ja varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta. Varhaiskasvatuksen tietovarannosta säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Tietovarantoon tallennettuja tietoja käytetään lakisääteisten viranomaistehtävien hoitamisessa, hallinnon toiminnan tehostamisessa, varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa sekä varhaiskasvatuksen arvioinnissa, tilastoinnissa, seurannassa ja tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen tietovarannon ylläpidosta vastaa Opetushallitus.

Käsiteltävät henkilötiedot

Varhaiskasvatuksen järjestäjänä toimiva kunta, kuntayhtymä tai yksityinen palveluntuottaja tallentaa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta seuraavat tiedot Vardaan:

• nimi, henkilötunnus, oppijanumero, äidinkieli, kotikunta ja yhteystiedot
• toimipaikka, jossa lapsi on varhaiskasvatuksessa
• hakemuksen toimittamispäivämäärä
• päätöksen tai sopimuksen alkamis- ja päättymispäivämäärä
• varhaiskasvatusoikeuden tuntimääräinen laajuus ja sen käyttöön liittyvät tiedot
• tieto varhaiskasvatuksen järjestämisestä vuorohoitona
• varhaiskasvatuksen järjestämismuoto

Osa tiedoista on kerätty lapsen huoltajilta varhaiskasvatuspaikan hakemisen yhteydessä, osan tiedoista varhaiskasvatuksen järjestäjä tallentaa suoraan Vardaan.

Vardaan tallennetaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten väestötietojärjestelmään merkityistä huoltajista seuraavat tiedot:

• nimi, henkilötunnus, oppijanumero, äidinkieli, kotikunta ja yhteystiedot
• varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määrä ja palvelusetelin arvo
• varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain mukainen perheen koko
• maksupäätöksen alkamis- ja päättymispäivämäärä

Niiden lapsen perheeseen kuuluvien vanhempien tietoja, jotka eivät ole lapsen huoltajia, ei tallenneta Vardaan.

Oppijanumero on Opetushallituksen antama pysyvä tunnus, jota käytetään henkilön yksilöintiin Opetushallituksen palveluissa. Lapsen ja huoltajan oppijanumeron kautta kansalaisuutta, sukupuolta, äidinkieltä, kotikuntaa ja yhteystietoja koskevat ajantasaiset tiedot päivitetään Digi- ja väestötietovirastosta.

Lapsen tuen tietoja ei tallenneta lapsen tietoihin, vaan kunnat ja kuntayhtymät tallentavat ikäryhmittäin lukumäärätiedot hallintopäätösten määristä, joiden perusteella lapsi saa varhaiskasvatuksessa tehostettua tai erityistä tukea tai yleisen tuen tukipalveluita.

Rekisterinpitäjinä Vardassa toimivat Opetushallitus sekä kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat. Rekisterinpitäjänä toimiva kunta, kuntayhtymä tai yksityinen palveluntuottaja on vastuussa siitä, että tallentaa tiedot Vardaan ja tiedot ovat oikein ja ajantasaiset.

Tietojen luovuttaminen

Tietovarantoon ei lähtökohtaisesti sovelleta viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tiedon luovuttamista tai tietoaineistojen tuottamista pyynnöstä koskevia säännöksiä. Vardaan tallennettuja tietoja voidaan luovuttaa viranomaisten lakisääteiseen toimintaan. Lasten tietoja luovutetaan Kansaneläkelaitokselle vuodesta 2020 lähtien ja Tilastokeskukselle vuodesta 2022 lähtien. Lisäksi henkilötietoja voidaan luovuttaa tieteellisiä tutkimuksia varten.

Vardan ylläpitoon ja kehittämiseen osallistuvat palveluntarjoajat (henkilötietojen käsittelijät) pääsevät tarkastelemaan Vardan sisältämiä henkilötietoja Opetushallituksen määrittämässä laajuudessa.

Henkilötietojen säilytysaika

Lasta ja hänen huoltajiaan koskevat tiedot säilytetään tietovarannossa, kunnes viisi vuotta on kulunut sen kalenterivuoden päättymisestä, jona lapsen oikeus varhaiskasvatukseen päättyi. Oppijanumero sekä ne yksilöivät tunnistetiedot, joiden perusteella oppijanumero on annettu, säilytetään pysyvästi.

Rekisteröidyn oikeudet

Lapsen huoltajalla on oikeus saada tietoa varhaiskasvatuksessa olevan lapsen ja omien henkilötietojensa käsittelystä sekä saada pääsy Vardaan tallennettuihin henkilötietoihin (Tietosuoja-asetus, 15 artikla), oikeus Vardaan merkittyjen tietojen oikaisemiseen (16 artikla) sekä henkilötietojen käsittelyn rajoittamiseen (18 artikla). Lisäksi Vardaan rekisteröidyn lapsen huoltajalla on oikeus tehdä kantelu tietosuojavaltuutetulle. Tarkemmat ohjeet oikeuksien toteuttamiseksi löytyvät tietosuojaselosteesta osoitteesta https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/varda-palvelun-tietosuojaseloste

Vardaan tallennettuja tietojasi tai lapsesi tietoja voit huoltajana katsella Vardan kansalaisnäkymässä, jonka löydät Opetushallituksen Oma Opintopolku -palvelusta osoitteesta https://opintopolku.fi/varda/. Tutustu palvelun käyttöohjeisiin. Mikäli sähköinen asiointi ei onnistu, Vardaan tallennettuja tietoja voi pyytää lomakkeella, johon löytyy linkki Vardan tietosuojaselosteelta.

Varhaiskasvatuksen tietovarannon tietosuojaseloste: https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/varda-palvelun-tietosuojaseloste

Oppijanumerorekisterin tietosuojaseloste: https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/oppijanumerorekisterin-tietosuojaseloste

Varhaiskasvatuslaki (540/2018)https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540