Puistotyönjohtaja
Minna Tömisevä
Kuntatekniikka, Tekniset palvelut
Puistojen ja leikkikenttien hoito
Vieraslajit
Mikä on vieraslaji?
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt. Tietoa vieraslajeista sekä niiden torjunnasta ja hallinnasta löytyy vieraslajit-sivustolta.
Kiinteistön omistajat ovat velvollisia hävittämään vieraslajit omilta kiinteistöiltään. Kansallisesti tai EU:ssa haitalliseksi säädettyjen vieraslajikasvien kasvattaminen on kokonaan kielletty. Asukkaat ja järjestöt voivat järjestää torjuntatalkoita, mutta kitkemiseen tulee olla maanomistajan lupa.
Vieraslajineuvonnasta vastaa ELY-keskus https://www.ely-keskus.fi/ymparistoasiakaspalvelu
Valtion mailla havaittavista vieraslajeista voi ilmoittaa Metsähallitukselle, luonnonsuojelualueilla ELY-keskukselle.
Havaintoja voi myös ilmoittaa nettilinkin kautta https://vieraslajit.fi/ilmoita
Kaupungin omistamilla kiinteistöillä tehdyistä havainnoista voi ilmoittaa puistotyönjohtajalle tai maanrakennuspäällikölle.
-
Maanrakennuspäällikkö
Johanna Kalaoja
Kuntatekniikka, Tekniset palvelut
Katutyöluvat, peltojen vuokraus, yksityistieasiat, katuvalaistus
Alla kolme Huittisissa yleistä vieraslajia:
Jättipalsami
Jättipalsami on Aasiasta kotoisin oleva, yksivuotinen, palsamikasveihin lukeutuva mehevävartinen ruoho. Kasvien keskimitta jää Suomessa noin 1,5 metriin ja se viihtyy rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla. Jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta.
Jättipalsami lisääntyy ja leviää ainoastaan siemenestä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän.
Jättipalsamilla on lyhytikäinen siemenpankki ja useimmiten siemenet säilyvät maassa itämiskelpoisina vain parin vuoden ajan. Tästä syystä kitkentä ja niitto ovat tehokkaita keinoja päästä eroon jättipalsamista.
Isosorsimo
Isosorsimo on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi. Isosorsimon muodostamat massakasvustot jokien ja ojien rantavyöhykkeillä syrjäyttävät alkuperäislajeja, erityisesti rantakasveja ja siten muuttaa haitallisesti kalojen ja rapujen elinympäristöä. Siitä on haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle.
Isosorsimo on haastava hävitettävä. Edullisinta ja helpointa on yrittää estää isosorsimon leviäminen uusiin paikkoihin ja poistaa kasvusto silloin, kun se ei vielä ole ehtinyt levitä laajalle.
Lupiini
Lupiini on tuttu, monivuotinen hernekasvi ja pystyy kasvamaan hyvinkin vähäravinteisella maalla. Lupiini uhkaa levitä lehtoihin ja niityille tukahduttaen alkuperäiset lajit. Komealupiini lisääntyy pääasiassa siemenestä ja siemenet sinkoutuvat siemenpalon haljetessa muutaman metrin päähän. Siemenet säilyttävät itämiskykynsä pitkään ja siksi lupiinin hävittäminen on hankalaa ja vaatii pitkäjänteisyyttä.
Kukintojen katkaiseminen tai niittäminen aina ennen siementen kypsymistä on keino estää uusien siemenien syntyminen ja niiden leviäminen.