In English | På svenska |

Lastenvalvoja


Varpaat

Isyys-, elatus-, huolto- ja tapaamisasiat

 

Kun vanhemmat lapsen syntyessä eivät ole avioliitossa keskenään, lapsen isyys tunnustetaan äidin kotipaikan lastenvalvojan luona.
Isyyden tunnustaminen vahvistetaan maistraatissa.  Isyyden tunnustamisella vahvistetaan isän ja lapsen sukulaissuhde, mikä antaa lapselle:
- oikeuden saada elatusta 18 ikävuoteen saakka
- oikeuden isän sukunimeen
- perimisoikeuden isäänsä ja isänpuoleisiin sukulaisiin
- oikeuden isän eläke- ja vakuutusetuuksiin


Jos isyys on epävarma, on mahdollista suorittaa DNA-tutkimus. Tutkimus on maksuton.
Mikäli  mies alkaa isyyden vahvistamisen jälkeen epäillä isyyttään, on hänen vastattava DNA-tutkimuksen kustannuksista ja hoidettava mahdollinen isyyden kumoaminen oikeusteitse.
Jos mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, voidaan isä velvoittaa DNA-tutkimuksiin ja isyys vahvistaa oikeusteitse.
Äidillä on mahdollisuus kieltää isyyden selvittäminen. Jos lapsella ei ole isää, on hänellä oikeus saada Kelan maksamaa elatustukea.
Isyyden vahvistamisen jälkeenkin äiti on lapsen huoltaja, mutta vanhemmat voivat halutessaan sopia yhteishuollosta.

 

Isyysasioita hoitaa Sinikka Piranen ja

Elatus-, huolto ja tapaamisasioita hoitaa Maarit Ketola

 

Lapsen huolto


Eron jälkeen lapsen huolto voidaan vahvistaa joko perusturvalautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Lapsen huolto voidaan sopia molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle.

Lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, kun vanhemmat eivät asu yhdessä.

Huolto ja huoltajuus tarkoittavat nimenomaan vastuuta ja päätäntävaltaa lapsen henkilökohtaisissa asioissa. Sen sijaan elatusvelvollisuus ja tapaamis- ja luonapito-oikeudet ratkeavat eri sääntöjen mukaan. Lapsen oikeus tavata muualla asuvaa vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi huoltaja vai ei.
Yhteishuollossa vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen kasvatuksesta ja hoidosta

ja tekevät yhdessä niitä koskevat päätökset.  Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta ( mm. päivähoito, koulu, terveydenhuolto).  Yhteishuolto ei poista lapsilisän yksinhuoltajakorotusta eikä vaikuta elatusmaksun määrään.
Yhteishuolto onnistuu parhaiten silloin, kun vanhemmat kykenevät keskenään sopimaan lapseen liittyviä asioita ja heidän välillään vallitsee kohtuullinen yhteisymmärrys.
Yksinhuolto puolestaan tarkoittaa sitä, että lapsen huolto voidaan uskoa vain toiselle vanhemmalle, vaikka molemmat ovat soveliaita huoltajaksi. Vanhemmat voivat sopia keskenään, tuleeko lapsen huoltajaksi isä vai äiti. Myös tuomioistuin voi päättää yksinhuollosta.

 

Tapaamisoikeus


Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa sekä säilyttää suhteet sekä isään että äitiin.  Tapaamissopimus voidaan muotoilla sisällöllisesti melko vapaasti.  Lapsen isä ja lapsen ja vanhemman suhteen laatu voi vaikuttaa tapaamissopimuksen sisältöön.
Tapaamissopimus voidaan tehdä myös määräajaksi.
Tärkeää on huolehtia siitä, että lapsen ja vanhemman välinen suhde jatkuu vanhempien erosta huolimatta.  Tapaamisjärjestelyjen onnistumiseen vaikuttaa vanhempien joustavuus, kyky sovitella ja ottaa huomioon toisen vanhemman toiveita.


Elatusapu


Molemmat vanhemmat vastaavat osaltaan lapsensa elatuksesta kykyjensä ja varojensa mukaan.  Erotilanteessa se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, maksaa elatusapua.  Elatusapu on tarkoitettu lapsen tarpeisiin.  Lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa huomioidaan heidän työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrän sekä muu elatusvastuu.
Elatusavun määrästä ei ole lakitasoisia säädöksiä.  Elatusavun laskemiseen on olemassa laskentamalli, jota voidaan soveltaa suuntaa antavana.  Tässä kolmiportaisessa mallissa otetaan huomioon:
- lapsen elatuksen tarve
- vähentävinä tekijöinä perhepoliittiset etuudet (lapsilisä) ja lapsen oma elatuskyky
- vanhempien elatuskyky, elatusvelvollisen maksukyky tarkistetaan, niin että hänelle jää välttämättömien menojen vähentämisen jälkeen riittävästi varoja elinkustannuksiinsa.
Mikäli elatusavusta tehdään nollasopimus tai muutoin alle elatustuen jäävä sopimus  elatusvelvollisen puutteellisen maksukyvyn vuoksi, tulee siitä olla maininta sopimuksessa.  Tällöin lähivanhemmalla on oikeus saada puuttuva osa ns. ei-korvattavana elatustukena.  Elatustuen määrä on tällä hetkellä 154,77 euroa/kk.
Kela maksaa elatustukea lapselle, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusvelvollisen maksukyky on oleellisesti heikentynyt tilapäisesti.  Tukea voidaan maksaa myös silloin, jos elatusapua ei ole lainkaan vahvistettu elatusvelvollisen puutteellisen maksukyvyn vuoksi tai kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai isyyden selvittäminen on kesken ja elatusavusta sopiminen on kesken.  Elatustukea voi saada myös silloin ,kun elatusapu on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen maksukyvyn vuoksi.
Elatusapua koskevat indeksilain mukaiset indeksikorotukset.

 

Elatusavun määrä 1.1.2014 alkaen

 

Elatusapua korotetaan 1,17 prosenttia 1.1.2014 lukien.

Elatusavun määrä tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin nousua vastaavasti.  (Laki eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin (583/2008))

 

Korotus koskee kaikkia voimassa olevia lapsen elatuksesta annetun lain nojalla tehtyjä elatussopimuksia niiden vahvistamispäivästä riippumatta.