In English | På svenska |

Puolassa

Koulumme on mukana kansainvälisessä Comenius-hankkeessa lukuvuosina 2010-2012. Hankkeen tarkoituksena on suvaitsevaisuuden lisääminen ja ennakkoluulojen poistaminen eri kulttuurien edustajien väliltä sekä rasisminvastaisuus.
Koulun yhteistyökoulut ovat Puolan Niegowassa, Unkarin Budapestissa, Espanjan Ceutassa, Slovakian Trnavassa ja Turkin Aydinissa. Hankkeen ensimmäinen tapaaminen oli Niegowassa 6.-10.12.2010. Pellonpuiston koulun edustajina olivat hankkeen koordinaattori, rehtori Pekka Ojanen, lehtori Hanna Miettinen ja 8.-luokkalaiset oppilaat Essi Naskali, Susanna, Helin, Jose Toivonen ja Joona Lintunen.  Seuraavaksi hankkeeseen osallistuvat koulut tapaavat Huittisissa maaliskuussa. 

Päivä 1: sunnuntai

Lähdimme kello 8.05 Huittisten linja-autoasemalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Sieltä lensimme Frankfurtin lentoasemalle vaihtaaksemme lentokonetta Krakovaan. Ilta meni hotellia etsiessä ja bussilla matkustaen.

Päivä 2: maanantai

Päivä alkoi aamupalalla hotellilla. Pakkasimme tavarat ja jatkoimme matkaa tärisevillä ja vanhoilla junilla Niegowaan sen jälkeen kun olimme saaneet vaikeuksien jälkeen ostettua junaliput elekieltä käyttäen! Niegowassa löysimme perheemme ja illalla tapasimme vielä koululla järjestetyssä tervetulotoivotuksessa kaikkien muiden maiden koulujen edustajat. Yövyimme kaikki omissa perheissämme.
Puola1

Päivä 3: tiistai

Tiistai-päivä alkoi kaikilla hyvin vieraasti uusissa perheissä. Herätys oli aikainen, koska linja-auto Auschwitzin keskitysleirille lähti koululta noin kello 9. Kiertelimme Auschwitziä englantia puhuvan oppaan kanssa. Ilma oli aika huono, vettä satoi melkein koko ajan. Olimme nälissämme, märissämme ja hädissämme. Keskitysleirireissun jälkeen menimme Krakovaan katsomaan suurta katedraalia ja kiertelemään paikallista toria. Sen jälkeen menimme syömään ja lämmittelemään Krakovan ostoskeskukseen. 
Puola2 kl

Päivä 4: keskiviikko

Vietimme melkein koko päivän koululla. Aluksi koululla muutamat koulut esittelivät kaupunkejaan, maitaan ja koulujaan. Seuraavaksi luvassa oli Bobolicen linnan tutkiminen, mikä osoittautui mielenkiintoiseksi. Kun palasimme takaisin koululle, alkoi meillä kansainvälinen liikuntatunti, missä pelasimme slovakialaisten, unkarilaisten, turkkilaisten ja tietenkin puolalaisten kanssa lentopalloa ja jalkapalloa. Liikuntatunnin jälkeen oli ruokailu, jossa saimme broileria ja perunamuusia. Loput esittelyt pidettiin ja niiden jälkeen pääsimme pois koulusta.

Puola3 keilat

Puola4 keilat

Päivä 5: torstai

Torstaipäivänä kiertelimme pieniä putiikkeja ja suurta kauppakeskusta Czestochowa. Kävimme myös Jasna Coràn luostarissa, jonka  kirkossa  näimme ikonin pyhimyksestä nimeltä Musta Madonna. Retken jälkeen oli käsillä viimeinen ilta, jonka kaikki oppilaat viettivät majoittajaperheiden järjestämän ohjelman mukaan.
Puola5 tie
Puola8 kirkko
Puola6 opet
Puola 7

Päivä 6: perjantai

Heräsimme aikaisin viimeiselle aamiaiselle perheissämme, minkä jälkeen menimme koululle. Tämä päivä oli lähtöpäivä ja sinä päivänä joutui näkemään ja kokemaan monta kyyneltä. Pitkien hyvästien ja halailujen jälkeen nousimme taksiin ja lähdimme kohti Krakovan lentokenttää, josta lyhyt lento Varsovaan ja josta pidempi lento Helsinkiin. Oli ihana kuulla taas suomea ja astella Suomen maalla, mutta niin oli ihanaa myös Puolassa, jota niin kovin tulee ikävä. Lentoasemalla otimme bussin Huittisiin ja niin oltiin lopulta takaisin kotikaupungissamme, johon saavuimme noin kello 0.15.
Niin kuin jo sanoimme, kova ikävä tuli ja tulee Puolaa ja siellä saatuja kavereita ja isäntäperheitä. Menisimme mielellämme sinne uudestaankin, mutta sittenhän tulisi taas kauhea koti-ikävä. Matkasta  jäi todella hyvä mieli ja onneksi tapaamme ainakin osan kavereistamme maaliskuussa, kun he tulevat Suomeen.
Perheet Niegowassa olivat mukavia ja ruokaa oli tarjolla koko ajan. Aluksi oli vähän leipää, sitten  keittoa, sitten syötiin joku isompi ruoka ja sitten vielä jälkkäri. (Puolassa ei syödä keittoja, missä on lihaa.) Vanhemmat eivät puhuneet paljoakaan englantia, useimmat eivät ollenkaan, mutta silti toimeen tultiin hyvin. Puolalaiset tytöt ovat kivoja ja auttavaisia, herttaisia, kauniita.  Talot, joissa asuimme, olivat isoja ja rapattuja, puutaloja oli yksi. Puolalaisnuoret ovat auttavia ja mukavia.  Heissä ei oikeastaan ole muuta erilaista kuin äidinkieli.  Uskonto on todella tärkeä heille ja kun kävimme kirkossa ja he kumarsivat ikonia, niin olimme kuin valon nähneitä. Kielitaidoilla pärjäsimme itse puolalaisnuorten kanssa hyvin, mutta puolalaiset ihmiset, varsinkaan työikäiset, eivät puhuneet paljoakaan. Koulu oli aika vanha ja hieman karu rakennus, ja huomasimme, että meillä on asiat paljon paremmin!!!

Puolassa olleet Comenius-ryhmäläiset